Hyvä vai paha hyvitysmaksu?

Nykyinen hyvitysmaksujärjestelmä on koko ajan jäljessä aikaansa. Esitin jo viime eduskuntakaudella, että järjestelmää pitää uudistaa. Se kirjattiin esityksestäni sivistysvaliokunnan mietintöön ja on nyt myös hallitusohjelmassa. 

Kokonaisuudistusta odotellessa pitää turvata luovan työn tekijöiden toimeentulo nykyisellä järjestelmällä. Hyvitysmaksut ovat romahtaneet lähes puolen aikaisemmasta tasosta parissa vuodessa. Viime vuonna eduskunnassa olin sitä mieltä, että myös kännykät pitäisi saada hyvitysmaksun piiriin, kunnes järjestelmä saadaan muutettua.

Nyt on tehty asetusluonnos, jossa hyvitysmaksu ulotetaan mediasoittimilla varustettuihin kännyköihin ja tietokoneisiin. Näitä laitteita käytetään paljon tallentamiseen.

Jos nyt luonnoksena oleva asetus toteutuu, se merkitsi kuluttajalle sitä, että uuden älypuhelimen hinta kallistuisi muistin koon perusteella 1,5-4 euroa. Tämä ei ole mielestäni kohtuuton hinta sille, että sillä voi kompensoida tekijöiden menettämää tuloa.

Hyvitysmaksu koskee osaa laitteista, joihin voidaan kopioida tai tallentaa yksityiseen käyttöön tekijänoikeudella suojattuja aineistoja. Se on korvausta laillisesta kotitarvekopioinnista, siis osa järjestelmää, jolla sekä taiteen tekeminen että sen käyttäminen ovat mielekkäitä.

Hyvitysmaksu menee tekijöiden toimeentuloon. Yli puolet maksusta on tätä suoraa korvausta.

Se on siis kompensoivaa maksua tekijöille siitä, että heidän teoksiaan kopioidaan yksityiseen käyttöön ja siis jätetään ostamatta.

Vajaa puolet hyvitysmaksusta kerääntyneestä summasta muodostaa suuren osan mm. audiovisuaalisen kulttuurin sekä luovan alan edistämisen rahoituksesta. Siitä saa myös apurahoja uuden luomista varten.

Tekijänoikeusasiat ovat monipolvisia juttuja, sekaannusten vaara on suuri Näin kävi myös viikko sitten Aamulehdessä (23.11.), kun lakiesitykset ja asetukset olivat menneet sekaisin. Jutusta sai myös käsityksen, että kaikki tallentavat laitteet olisivat tulossa hyvitysmaksun piiriin.

Tekijänoikeuskeskustelussa tuntuu olevan leirejä, jotka eivät valittavasti löydä keskusteluyhteyttä.

Tavoitteeni on uudistaa tekijänoikeuslainsäädäntö nykyaikaan. Uudistukseen tarvitaan huolellista ja pitkäjännitteistä työtä. Vastakkain eivät ole tekijät ja käyttäjät. He ovat pikemminkin samalla puolella tulevaisuuden kamppailussa, jota käydään siitä, kenellä on oikeus työn hedelmiin ja vapaaseen tietoon.