Ei ydinasetta Iranille

Takana on jälleen tiukka viikonloppu kampanjoinnin merkeissä eri puolilla Suomea: seitsemän paikkakuntaa ja kymmeniä mielenkiintoisia keskusteluja isossa ja pienessä piirissä sekä monen kanssa myös kahden kesken.

Ihmisten huolenaiheet vaihtelevat laidasta laitaan eikä silloin kysytä, mikä kuuluu presidentin varsinaiseen toimivaltaan. Tämä on minusta oikein, sillä kaikissa vaaleissa ovat aina kaikki asiat esillä. Presidenttiehdokkailla pitääkin olla vastauksia kysymyksiin, joista ihmiset kantavat huolta.

Usein on päästy puhumaan myös ulkopolitiikkaa. Erityisesti toimittajat ovat kysyneet ehdokkaiden kantaa Iranin ydinaseohjelmaan. Tilanne alueella on kiristynyt sen jälkeen, kun Iran uhkasi estää Persianlahdelta poistuneen amerikkalaisen lentotukialuksen paluun Hormuzinsalmen läpi.

Oma linjani suhteessa Iranin ydinohjelmaan on selkeä. Iran on hyväksynyt vuoden 1970 ydinsulkusopimuksen, jonka osapuolilla ei saa olla ydinaseita. Näin ollen maa on itse sitoutunut ydinaseettomuuteen. Siksi Suomi tai YK ei voi hyväksyä sitä, että Iran kehittelisi ydinasetta. Suomen pitää muutenkin ajaa vahvasti kansainvälistä ydinaseriisuntaa.

En myöskään kannata ydinvoimaa energiantuotantomuotona. Silti jos Iran haluaa rakentaa tuottaa ydinsähköä, ei muilla mailla ole mahdollisuutta sitä kieltää. Oleellista on kuitenkin ydinohjelman rauhanomaisuus.

Suomi on tukenut kansainvälisiä ponnistuksia Iranin ydinohjelman suhteen, muun muassa antanut tukensa kansainvälisen Atomienergiajärjestön IAEA:n tarkastuksille sekä EU:ssa Iso-Britannian, Ranskan ja Saksan diplomatialle. Nyt tärkeää olisi saada myös Venäjä mukaan ratkaisun löytämiseen.

Mikäli Iran jatkaa kansainvälisten sopimusten rikkomista, sitä pitää olla valmis myös painostamaan. Voimankäytöstä – jota Yhdysvallat ei ole sulkenut pois – pitää kuitenkin pidättäytyä viimeiseen saakka. Naapurimaa Irakista on erittäin huonoja kokemuksia yksipuolisen voimankäytön tuloksista.

Ei pidä olla myöskään naiivi sen suhteen, miksi Yhdysvallat on erityisen kiinnostunut juuri Iranista. Iran on Persianlahden alueella ainoa maa, jonka mittaviin öljy- ja kaasuvaroihin Yhdysvalloilla ei ole vapaata pääsyä. Toisaalta se on liikkeellä myös Lähi-idän tärkeimmän liittolaisensa Israelin asialla. Iranin ydinuhka ei voi myöskään olla peruste ohjuspuolustusjärjestelmälle, jota Yhdysvallat Eurooppaan rakentaa.

Mikäli Suomi saavuttaa tavoitteensa ja nousee YK:n turvallisuusneuvoston, on luonnollista, että jatkamme tähänastista linjaamme myös siellä. Silloin pitää korostaa kansainvälistä diplomatiaa keinona estää ydinaseiden leviäminen kaikkialla maailmassa.

Myös Iranin ihmisoikeustilanne on erittäin vaikea. Maa käyttää laajasti kuolemantuomiota muun muassa aviorikoksista. Myös homoseksuaaleja on tuomittu julmalla tavalla kuolemaan. Tätä ei voi Suomi hyväksyä minkään maan kohdalla. Myös uskonnollisia vähemmistöjä ja poliittista oppositiota vainotaan.

Siksi onkin luonnollista, että Suomi on ottanut vastaan pakolaisia Iranista. Tähän pitää olla valmius tulevaisuudessakin.