Loppu työehtoshoppaamisille

Tätä tekstiä kirjoittaessa tuli hyvä uutinen siitä, että sopimuspuolten kesken saavutettiin viime hetkellä sopu kiistassa, joka koski Finnairin ateriapalveluiden työehtoja. Samalla kuljetusliittojen laajamittaiset solidaarisuustoimet peruuntuivat. Asia on periaatteellisesti niin merkittävä, että sitä kannattaa kommentoida vielä jo sovun synnyttyä.

Riidan ytimessä oli se, että saksalainen yritys – jolla kansallinen lentoyhtiömme on ulkoistamassa ateriapalveluita – halusi siirtää työntekijät palvelualojen sopimuksen piiriin pois ilmailualan sopimuksesta. Tämä olisi heikentänyt merkittävästi työntekijöiden työehtoja ja erityisesti heidän palkkojaan. Nyt umpikujasta päästiin, kun työnantaja ja työntekijät sopivat yrityskohtaisesta ratkaisusta. Näin ruokapalvelutyöntekijöihin sovelletaan käytännössä vanhan sopimuksen ehtoja. Järki voitti.

Muut ammattiliitot olivat valmiita pelaamaan kovilla panoksilla, kun ne uhkasivat tarvittaessa pysäyttää suuren osan Suomen liikenteestä. Miksi näin? Siksi että kiistan kohteena oli iso periaate: voiko ulkomaalainen työnantaja tulla Suomeen ja valita uusille työntekijöilleen itselleen edullisimman työehtosopimuksen? Tällainen työehtoshoppailu on räikeä lieveilmiö kansainvälistyvässä taloudessa.

Julkisuudessa on pääosin kauhisteltu sitä, miten 400 ihmisen takia voidaan pysäyttää koko Suomi. Vähemmän on ollut esillä se, että työntekijöiden palkkoja oli tarkoitus leikata jopa 30 prosentilla. Jokainen voi omalla kohdallaan pohtia, miten omaan elämään vaikuttaisi se, jos noin kolmasosa tuloista yhtäkkiä vietäisiin pois. Kyseessä olisi vakava ennakkotapaus.

Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies ehti jo julkisuudessa väittää, ettei SAK hallitse enää joukkojaan. Suurempi ongelma taitaa olla, etteivät työnantajien joukot enää pysy kurissa.

Erityisesti työnantajien – ennen kaikkea Elinkeinoelämän keskusliiton – pitäisi viestittää omalle jäsenkentälleen, että tällainen peli pitää viheltää poikki. Kyse on paitsi konkreettisten ihmisten toimeentulosta, myös koko sopimusyhteiskunnan perusteista. Sitä murennetaan, jos työnantajat luulevat, että ne voivat jatkossa vapaasti työntekijöiden puolesta päättää, millaista työehtosopimusta noudatetaan.

Silloin sopimisen tilalle astuu sanelu. Tällä asenteella on nykyisessä taloustilanteessa vakavat seuraukset. Silloin työnantajat ajavat suomalaiset työmarkkinat epävarmuuden tilaan.