Miksi ei Fennovoimalle?

Eduskunta äänesti tänään Fennovoiman ydinvoimahankkeesta. Valitettavasti eduskunta päätti äänin 115-74 puoltaa periaatelupaa hankkeelle. Miksi Vasemmisto vastusti Fennovoiman hanketta?

Vasemmisto vastustaa ylipäätänsä ydinvoiman lisärakentamista. Tämä on ollut puolueen linja koko sen kohta 25-vuotisen historian ajan. Siihen on kolme keskeistä yleistä syytä.

Ensimmäinen on uraanin louhinnan ja jälleenkäsittelyn aiheuttamat ympäristötuhot ja sen vaikutukset laajoille alueille. Rosatomin uraanin jälleenkäsittelylaitos on Venäjän Majakissa. Seura-lehden kuvat kertoo, mitä uraani voi esimerkiksi tarkoittaa alueellisesti.

Toinen on onnettomuusriski. Onnettomuusriski on toki pieni, mutta onnettomuuden sattuessa mittasuhteet ovat valtavat. Itse kuulun Tšernobylin sukupolveen ja muistan, kuinka 9-vuotiaana seurasin järkyttyneenä Tšernobylin onnettomuudesta kertovia uutisia. Melkein 30 vuotta onnettomuuden jälkeen onnettomuudesta muistuttaa edelleen aavekaupunki.

Viimeisin muistutus ydinvoiman riskeistä saatiin Fukushiman ydinvoimalaonnettomuudessa 2011. Tällä viikolla luimme myös uutisia pari päivää salatuista ongelmista ydinvoimalassa Ukrainassa. Se toi välittömästi mieleen Tšernobylin onnettomuuden samassa maassa vaikka onneksi nyt selvittiin ilmeisesti vain säikähdyksellä.

Kolmantena perusteena on se, että säteilevälle ydinjätteelle ei ole mitään ratkaisua. Me jätämme tuleville sukupolville säteilevän tulevaisuuden ydinvoiman kautta. Korkea-aktiivisen ydinjätteen riski on kymmeniä tuhansia vuosia.

Nämä ovat ne perusperiaatteet ja lähtökohdat, miksi vastustamme ydinvoiman lisärakentamista.

*

Näiden perusperiaatteiden lisäksi keskustelussa Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta on keskitytty hankkeen kannattavuuteen ja työllisyyteen. Miksi näin? Siksi, koska Fennovoiman hanke on monella tavalla tavallistakin ydinvoimalaa huonompi hanke.

Ensinnäkin ydinvoimaa usein perustellaan sillä, että se on yksityisellä rahalla toteutettu. Hankkeen takana on kolmasosalta Venäjän valtio Rosatomin kautta. Mukana ovat myös kunnalliset energialaitokset eli kaikkien näiden kuntien asukkaat. Viimeisimpänä mukana on hyvin kummallisen ilmaveivin kautta myös valtionyhtiö Fortum.

Samaan aikaan iso joukko yksityisiä yrityksiä on vetäytynyt hankkeen takaa, koska sitä on pidetty kannattamattomana. Tämä merkitsee sitä, että Fennovoimasta on tullut vahvasti julkinen hanke, jonka riskit kantaa suomalaiset veronmaksajat.

Joulukuussa 2013 hallituksen talouspoliittiseen ministerivaliokuntaan tuotiin tunnin varoitusajalla esitys siitä, että Fortum myy sähköverkkonsa. Toki asiasta oli ollut julkista keskustelua jo pitkään. Otimme neuvotteluihin aikalisän ja iltapäivällä kokoonnuimme uudestaan. Silloin ainoastaan Vasemmistoliitto hallituspuolueista vastusti Fortumin sähköverkkojen myyntiä. Omistajaohjauksesta vastaava ministeri Pekka Haavisto kannatti asiaa.

Verkot tuottavat 5 prosentin pysyvää turvallista tuottoa. Sähköverkot ovat myös perusinfraa, jonka pitäisi olla kotimaisten julkisten toimijoiden omistuksessa. Sähköverkkoa tarvitaan kantaverkon lisäksi siihen, että ihmisille tulee sähköä kotiin. Eivät australialaiset ja muut kansainväliset sijoittajat hyväntekeväisyyttään Fortumin sähköverkkoa tulleet omistamaan vaan tehdäkseen sillä voittoa.

Mitä verkon myynnillä saadulla 2,5 miljardin euron likviditeetillä on tehty? Nyt näyttää siltä, että vajaa vuosi myöhemmin verkon myynnillä sijoitetaan epävarmaan ydinvoimaan. Perjantaina Ylessä haastateltu Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula tuo ainakin rivienvälistä ilmi, että Fortumia ei niinkään kiinnostanut Fennovoima vaan valtiollinen kytkykauppa on se, mikä Fortumia hyödytti.

*

Eduskunnassa puhuttiin keskiviikkona paljon Fennovoiman työllistävistä vaikutuksista. Kukaan ei varmasti kiistä sitä, että rakentamisvaiheessa ydinvoima työllistää. Kukaan ei kiistä myöskään sitä, että hankkeen myötä tulee joitain satoja työpaikkoja myös ydinvoimatuotannon aikana. Lisäksi on selvää, että suomalainen teollisuus tarvitsee sähköä.

Kysymys ei olekaan tästä vaan siitä, että jos vastaavat pääomat sijoitetaan uusiutuviin kotimaisiin energiamuotoihin, saataisiinko niillä aikaan parempaa työllisyyttä. Työllisyyttä alueellisesti ja nopeammin tässä tilanteessa, jossa meillä on 320 000 työtöntä virallisten tilastojen mukaan 450 000 työtöntä huomioiden laaja työttömyys.

Uusiutuvaan energiaan panostaminen synnyttäisi työllisyyttä ympäri maakuntia laitosten rakentamisessa. Työllisyyttä syntyisi myös esimerkiksi biomassaa keräämällä. Kun puhutaan cleantechistä, niin näitä teollisia työpaikkoja ei cleantech-alalle synny, ellei meillä ole referenssilaitoksia kotimaassa.

Ydinvoimapäätöksellä käännetään tällä tavalla selkää vientiteollisuuden kasvumahdollisuuksille. Esimerkiksi Saksassa paikallinen metalliliito näkee ydinvoimasta luopumisen mahdollisuutena nimenomaan kasvattaa metalliteollisuuden työpaikkoja.

*

Valtion ja eduskunnan tehtävä on arvioida yhteiskunnallista kokonaisetua. Ymmärrän, että kaikki yritykset eivät sitä tee. Eduskunnan pitää katsoa yhteiskunnallinen kokonaisetu, ja sen vuoksi se ei täyty työllisyyden osalta. Me saisimme paremmat työllisyysvaikutukset panostamalla uusiutuviin kotimaisiin energiamuotoihin.

Eduskuntakeskustelussa muiden puolueiden kansanedustajat olivat liikuttavan huolestuneita siitä, mitä pohjoisessa vahvan kannatuksen omaavan Vasemmiston kannattajat ajattelevat meidän kriittisestä ydinvoimakannastamme. Emme ole ainoita pohjoisessa, jotka suhtautuvat Fennovoimaan kriittisesti.

Kun katsoo esimerkiksi niitä kunnallisia energiayhtiöitä, jotka ovat vetäytyneet tämän takaa, niin esimerkiksi Lapissa Kemin Energia, Rovakairan Tuotanto ja Itä-Lapin Energia ovat vetäytyneet Fennovoima-hankkeesta. Nekään eivät näe, tätä taloudellisesti järkevänä vaan haluavat lähteä hakemaan työllisyyttä toista kautta.