Onko meillä varaa olla elvyttämättä?
Onko valtion velan kasvu hyvä asia? Ei ole.
Voiko valtio elää yli varojensa loputtomasti? Ei tietenkään voi.
Miksi sitten Vasemmisto haluaa ottaa vielä lisää lainaa tilanteessa, jossa velkaannumme jo valmiiksi? Eikö nyt pitäisi tehdä rajuja leikkauksia, jotta kansantalous pelastuu?
*
Suomessa on tällä hetkellä virallisten tilastojen mukaan 360 000 työtöntä, todellinen työttömien määrä on noin puoli miljoonaa. Pitkäaikaistyöttömiä on noin 100 000. Työttömyysaste on nyt 10,1 %, kun se vielä vuosi sitten oli 9,1 %.
Viime vuonna pelkkiä työttömyyskorvauksia maksettiin 4 800 miljoonaa euroa. Summa on lähes yhtä suuri kuin valtion ottaman velan määrä. Tämä luku ei edes huomioi työttömyyden myötä menetettyjä verotuloja, työpanosta ja kasvanutta palvelujen tarvetta.
Kun ihmiset saadaan työllistymään, valtion menot vähenevät ja tulot kasvavat. Tämä pienentää tarvetta ottaa lainaa.
Suomella on muutakin velkaa kuin budjettikirjassa näkyvä valtion velka. Meillä on mittava korjausvelka ja hyvinvointivelka. Suomessa on yhtä aikaa massatyöttömyys ja valtavasti tekemätöntä työtä. Nyt se työ kannattaa tehdä, jotta korjausvelkaa ja hyvinvointivelkaa saadaan alennettua.
Suomi ei ole Euroopan mittakaavassa erityisen velkainen maa, päinvastoin. Olemme yksi Euroopan vähiten velkaantuneita maita. Suomen julkisen velan suhde BKT:seen on noin 60 %. Esimerkiksi talouden mahtimaalla Saksalla velkasuhde on noin 80 %. Toisaalta meillä on moniin muihin maihin verrattuna paljon omaisuutta ja esimerkiksi poikkeuksellisen suuret eläkerahastot, jottei eläkkeitä tarvitse maksaa suoraan budjetista tai työllistämisen sivukuluja korottamalla.
Suomi saa ennätysmatalalla korolla lainaa. Kun huomioi inflaation, on Suomen valtionlaina käytännössä miinusmerkkistä. Kun laina on edullista, kannattaa tehdä ne investoinnit, jotka tulevaisuudessa pitää joka tapauksessa tehdä. Siten työttömyys alenee ja samalla valtion kustannukset sekä korjausvelka pienenevät.
*
Mutta emmehän me voi tuudittautua siihen, että korot ovat näin alhaalla tästä ikuisuuteen? Emme voi, jossain vaiheessa korot varmasti nousevat.
Eikö se ole siis täysin vastuutonta, jos otamme nyt matalalla korolla lainaa, kun lainankorot lähtevät jossain vaiheessa nousuun? Ei ole.
Suomen valtion lainankorot ovat kiinteitä. Lainakorko määrittyy koko laina-ajaksi nostohetkellä. Vaikka lainakorot lähtisivät nousuun, nyt otettujen lainojen korot pysyvät nykyisellä tasolla koko laina-ajan.
*
Elvytys tarkoittaa sitä, että kertaluontoisilla panostuksilla ja investoinneilla luodaan työtä ja kestävää kasvua. Kun rakennetaan kohtuuhintaisia asuntoja, korjataan kuoppaisia teitä, tehdään nopeampia ja luotettavampia raideyhteyksiä ja laitetaan homekoulut kuntoon, me pienennämme tulevaisuuden velkataakkaa.
Kansainväliset talouden asiantuntijat sanovat, että tässä tilanteessa Euroopalle ja Suomelle pahinta olisi leikata. Nyt tarvitaan investointeja, vaikka velkarahalla. Leikkaukset vain pahentavat talouden alamäkeä.
Koska lainakorot ovat miinuksella ja kärsimme massatyöttömyydestä, investointeihin panostetut rahat maksavat itsensä takaisin muutamassa vuodessa. Ne tuovat suoraan työtä ja välillisesti työtä hyödyttäen mm. pieniä yrityksiä, kun ihmisten ostovoima paranee.
Haluamme siis ottaa tilapäistä elvytystä varten lainaa, jotta talous saadaan käyntiin.
*
Mutta valtiontaloushan on ollut alijäämäinen jo vuosien ajan. Suomihan on elvyttänyt kymmenillä miljardeilla viime vuosina? Jos elvytys auttaisi, eikö Suomen talouden olisi pitänyt jo nousta ja työllisyyden parantua?
Alijäämä ei ole sama asia kuin elvytys. Laskusuhdanteissa valtion tulot laskevat ja menot lisääntyvät. Käytössä on siis ns. automaattivakauttajia. Se ei ole elvytystä, että ei päästetä yhteiskuntaa romahtamaan vaan maksetaan edelleen eläkkeitä ja työttömyyskorvauksia sekä huolehditaan palveluista.
*
Miksi samalla ei voi leikata pysyvistä menoista vaikka otettaisiin lainaa tilapäisiin elvytyskohteisiin?
Leikkaukset kohdistuisivat ihmisten eläkkeisiin, työttömyysturvaan ja opintotukeen. Leikkauksilla heikennettäisiin suomalaista koulutusta ja tutkimusta. Leikkauksilla murennettaisiin meidän julkisia sosiaali- ja terveyspalveluitamme.
Perusturvan leikkaaminen johtaa siihen, että kaikkein pienituloisimmilla olisi entistä vähemmän ostovoimaa. Pienituloiset käyttävät lähes jokaisen euron ja sentin kotimaiseen kulutukseen, palveluihin ja kauppaan. Perusturvaindeksien leikkaaminen merkitsisi työttömyyden lisääntymistä palvelualoilla ja yrittäjät joutuisivat entistä ahtaammalle. Talouden negatiivinen kierre siis pahenisi.
Suomi pärjää tulevaisuudessa vain, jos meillä on korkeasti koulutettu ja osaava väestö. Pärjäämme kansainvälisessä kilpailussa vain kehittymällä koko ajan. Koulutuksesta ja tutkimuksesta leikkaaminen veisi mahdollisuudet suomalaisilta yrityksiltä pärjätä maailman markkinoilla.
Suomessa työskentelee julkisella sektorilla vähemmän henkilöstöä kuin muissa Pohjoismaissa. Jo nyt jonot terveyskeskuksiin ovat liian pitkät, vanhusten hoivassa ei ole riittävästi henkilökuntaa ja päiväkotien lapsiryhmät ovat liian suuret. Leikkaaminen sosiaali- ja terveyspalveluista heikentäisi näitä entistä enemmän ja yhä useampi jäisi vaille töitä julkisella puolella.
Leikkauspolitiikka vie siis pohjan tulevaisuuden talouskasvulta ja heikentää jo valmiiksi vaikeaa taloustilannetta entisestään.
*
Mutta valtion budjetti on pahasti alijäämäinen. Eikö ole vähän epäuskottavaa, ettei Vasemmisto ole valmis sopeuttamaan mistään vaan haluaa vain kasvattaa velkaa?
Samaan aikaan, kun velkarahalla pitää elvyttää taloutta, voidaan myös tehdä järkeviä rakenteellisia säästöjä ja kerätä lisää tuloja valtiolle.
Valtio menettää joka vuosi miljardeja euroja harmaaseen talouteen ja veronkiertoon. Miksi kaikki muut puhuvat vain leikkauksista eikä siitä, miten huolehditaan veronmaksusta? Ei voi olla oikein, että tavallinen pieni- ja keskituloinen maksaa kaikista tuloistaan kovaa veroa, mutta kaikkein rikkaimmat voivat vältellä veronmaksua.
Valtion budjetti olisi tasapainossa, jos harmaa talous saataisiin kuriin ja verovuoto veroparatiiseihin tukittaisiin. Me vaadimme tiukkoja toimia. Harmaaseen talouteen tarvitaan tiukempaa lainsäädäntöä, parempaa valvontaa ja kovempia sanktioita. Miljardien valuminen veroparatiiseihin voidaan estää mm. maakohtaisella kirjanpidolla, rahoitusmarkkinaverolla ja automaattisella tietojen vaihdolla.
*
Verotuloja voidaan kerätä lisää myös tekemällä meidän verojärjestelmästämme oikeudenmukaisempi. Pieni- ja keskituloisten verotusta voidaan keventää, jos samaan aikaan pääoma- ja osinkotuloista aletaan maksaa progressiivista veroa kuten muistakin tuloista. Palautetaan varallisuusvero kaikkein rikkaimmille ja korotetaan yritysten yhteisöveroa. Mm. näillä toimilla voidaan kerätä lisätuloja valtiolle noin miljardi euroa, joka vuosi.
Järkeviä säästöjä pitää myös tehdä. Sote-uudistus on saatava aikaan pikaisesti, moniportaista ja byrokraattista hallintoa on karsittava, ICT-järjestelmät on uudistettava kustannustehokkaiksi. Näillä saadaan aikaan satojen miljoonien eurojen vuosittaiset säästöt muutamassa vuodessa. Mutta esim. ICT-järjestelmän uudistaminen vaatii ensin lisäpanostuksia uudenluontiin, siis elvytystä.
Vasemmisto on valmis karsimaan tehottomia ja ympäristölle haitallisia yritystukia. Meidän mielestä asuntolainojen korkohyvityksen pienentämistä voidaan jatkaa. Olemme valmiita luopumaan yksityisen terveydenhoidon Kela-korvauksista, emmekä ole esimerkiksi valmiita automaattisesti kaikkiin puolustusvoimien asehankintatoivomuksiin.
*
Vasemmisto ei siis halua jatkaa loputonta velanottoa. Me haluamme kääntää talouden ja työllisyyden kasvuun. Se on ainoa tapa pidemmällä tähtäimellä saada valtiontalous tasapainoon. Leikkaaminen vain johtaa aina uuteen leikkaamiseen.
Kysymys ei ole siis siitä, että meillä ei ole varaa elvyttää. Kysymys on siitä, ettei meillä ole varaa olla elvyttämättä.
Vasemmisto on valinta vastuullisen ja kestävän talouspolitiikan puolesta. Alexander Stubbin ja kokoomuksen johtamalle leikkausinnolle, jotka muut puolueet tuntuvat enemmän tai vähemmän jakavan, on vaihtoehto.
Koskaan ei ole vain yhtä vaihtoehtoa. Vasemmisto on vaihtoehto vaihtoehdottomuudelle.
*
TJEU:
NYT: Tämä kartta näyttää, miten vähän Suomella oikeasti on velkaa
Pingback: Talouskurin sijaan elvytystä
Pingback: Hanna Sarkkinen Näin me korjaamme sen - Hanna Sarkkinen