Naiset työskentelevät loppuvuoden talkoilla

Pääministeri Juha Sipilä on puhunut kovasti ”talkoiden” puolesta. Tänään hän lienee tyytyväinen, koska loppuvuoden naiset työskentelevät talkoohengessä.

Naisten palkka on tänä vuonna 83,4 prosenttia miesten palkoista. Tänään perjantaina vietetään naisten palkkapäivää, jonka avulla halutaan kärjistetysti näyttää, että vuosipalkaksi muutettuna palkkaero tarkoittaa sitä, että naiset työskentelevät loppuvuoden palkatta.

On erittäin todennäköistä, että tämän hallituskauden aikana tuloerot kasvavat vain entisestään ja myös sukupuolten välinen palkkaero suurenee.

Vaikka hallitus joutui vetäytymään yhdestä naisten palkkapussilla käymisestään, sunnuntai- ja ylityölisien leikkaamisesta, jäljelle jäi kuitenkin pitkä liuta naisvaltaisiin aloihin sekä naisiin ja heidän toimeentuloonsa osuvia leikkauksia.

Hallituksen suunnitteleman sairausloman ensimmäisen päivän palkattomuuden arvioidaan osuvan pahemmin naisiin, sillä naisvaltaisilla hoiva-, kasvatus- ja kaupan aloilla riski sairastua on suuri.

Yksi vähemmälle huomiolle jäänyt leikkuri liittyy perhevapaiden lomakertymiin. Hallitus aikoo rajata lomankertymäaikaa äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakausilta kuuteen kuukauteen. Hallituksen leikkuri kohdistuu ennen kaikkea naisiin, sillä miehet käyttävät edelleen vain alle yhdeksän prosenttia kaikista vanhempainvapaapäivistä.

Merkittävä naisten asemaa heikentävä työmarkkinoiden uudistus on aikomus sallia vuoden pituiset määräaikaiset työsopimukset ilman perustetta määräaikaisuudelle. Pätkätyöt ja osa-aikatyöt koskettavat erityisesti naisia.

Yksi tärkeimmistä palkkaeron taustalla vaikuttavista syistä on suomalaisten työmarkkinoiden vahva jakautuminen mies- ja naisvaltaisiin aloihin. Naisvaltainen hoiva- ja opetusala on palkkakuopassa verrattuna miesvaltaisiin aloihin, mikä kertoo karua kieltä naisvaltaisten alojen arvostuksesta.

Sen sijaan, että hallitus toteuttaisi politiikkaa, joka mahdollistaisi julkisen sektorin pienipalkkaisten naisten palkkojen sekä työehtojen ja -olojen parantamisen, se näkee julkisen sektorin yksinomaan kulueränä ja taakkana, josta täytyy päästä eroon.

Myös palkkauksen avoimuuden lisääminen on palkkaeron poistamisen kannalta hyvin tärkeää. Tässä katse kohdistuu erityisesti yksityiseen sektoriin, jonka palkat eivät ole julkisia. Palkkatietojen pimittäminen synnyttää epäilyksen, että palkkoja maksetaan edelleen hyvä veli -verkostojen periaatteilla.

Viime viikolla ministeri Hanna Mäntylä haastoi eduskunnassa kaikki eduskuntapuolueet mukaan ennalta ehkäisevään työhön sukupuolittunutta köyhyyttä vastaan. Ministeri Mäntylä totesi viisaasti, että eläkeläisnaisten köyhyyteen pitää vaikuttaa jo työssäoloaikana jakamalla perhevapaita tasaisemmin, edistämällä palkkatasa-arvoa ja lieventämällä työmarkkinoiden eriytymistä.

Mäntylä voisi aloittaa hallituksesta. Miten olisi tasa-arvo-ohjelma ja päätösten sukupuolivaikutusten arviointi?

Kolumni on julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehdessä 30.10.2105