Hallitus ryhtyi EK:n edusmieheksi

Ns. yhteiskuntasopimuksen kaatuminen on huono asia. Valitettavasti alusta asti on näyttänyt siltä, että ns. yhteiskuntasopimuksen aikaansaaminen ei ole todennäköistä. Tämä johtui siitä, että hallitus varsin yksipuolisesti ryhtyi työnantajien EK:n edusmieheksi ja antoi työntekijöille sisilialaisen tarjouksen: hyväksykää palkkaleikkaukset ja työehtojen heikennykset joko itse tai teemme ne joka tapauksessa.

Koko neuvottelujen ajan on näyttänyt siltä, että Eteläranta 10:n herrat eivät ole olleet kovin innostuneita löytämään neuvotteluratkaisua. Ja miksi olisivat? Hallitus tarjoaa työnantajille hopealautasella oikeastaan kaikkea, mitä EK on osannut pyytää.

Loppuvaiheessa EK vielä tarkoituksella lähti ajamaan neuvotteluja karille ilmoittamalla, että se luopuu keskitetyistä tuloratkaisuista. Kun muut yrittivät purkaa esteitä neuvottelutuloksen tieltä, EK rakensi uusia barrikadeja sovun tielle.

Hallitus lähtee nyt entistä voimakkaammin ajamaan läpi ns. pakkolakeja. Mitä nämä pakkolait merkitsevät? Yleensä lainsäädäntö lähtee siitä, että sillä suojellaan heikoimmassa asemassa olevaa. Nyt pakkolaeilla päinvastoin suositaan vahvempaa. Jatkossa pakkolait määrittävät, että työntekijöiltä palkkoja ja etuisuuksia on pakko leikata ja työehtosopimuksilla ei saa sopia paremmasta.

Hallitus ajaa nyt merkittävää leikkausta palkkoihin, erityisesti pieni- ja keskituloisille naisvaltaisille aloille. Pahimpia heikennyksiä ovat muun muassa se, että ensimmäinen sairauslomapäivä muuttuu palkattomaksi, lomarahoja leikataan ja lomapäivien määrää leikataan.

Nämä kohdistuvat erittäin epäoikeudenmukaisesti pienipalkkaisiin aloihin ja myös rajaavat sopimusvapautta tavalla, joka ei kuulu demokraattiseen valtioon.

Vasemmisto ei hyväksy pieni- ja keskituloisilta tavallisilta palkansaajilta leikkaamista. Ensinäkin pakkolait ovat Suomen hyväksymien kansainvälisten ILO-sopimusten vastaisia. Pakkolait ovat todennäköisesti myös EU:n perusoikeuskirjan vastaisia.

Toiseksi pakkolait ovat talouspoliittisesti järjettömiä. Kun leikataan pieni- ja keskituloisten palkkoja, heikentää se ostovoimaa ja näin lisää työttömyyttä. Valtiovarainministeriön omienkin laskelmien mukaan lyhyellä tähtäimellä pakkolait heikentävät talouskasvua ja lisäävät työttömyyttä. Tämä samaan aikaan, kun Suomessa on jo valmiiksi massatyöttömyys.

Kukaan ei ole pitänyt enää vuosiin kokoomusta ”työväenpuolueena”, mutta nämä pieni- ja keskituloisia kurittavat pakkolait osoittavat, että myös perussuomalaisten puhe itsestään ”työväenpuolueena” on täysin vailla pohjaa.

Onneksi eduskunnassa on myös aitoja työväenpuolueita, jotka eivät hyväksy näitä palkanleikkauksia ja hallituksen pelaamista työnantajien EK:n pussiin.