Luottamus lainvalmisteluun palautettava

Puheenvuoroni 15.12.2015 eduskunnassa välikysymyskeskustelussa:

”Se teistä, joka ei ole tehnyt syntiä, heittäköön ensimmäisen kiven.”

Minä en ole ainakaan virheetön tai synnitön. Tuskin kukaan meistä on.

Jokainen meistä tekee virheitä. Se on inhimillistä. On arvostettavaa, että virheet myönnetään ja niitä pyydetään anteeksi.

Miksi meille ei sitten riitä, että valtiovarainministeri Stubb sanoi ensin ”sori siitä” ja myöhemmin pyysi myös ihan kunnolla anteeksi eduskunnan edessä?

On tietenkin jo sinänsä vakavaa, että ministeri heittää ”ihan omasta päästään” virheellisiä lukuja eduskunnan edessä. Eteenkin kun pääministeri Sipilän mukaan hallintarekisteristä annetut lausunnot oli käyty läpi hallituspuolueiden puheenjohtajien kesken juuri ennen kyselytuntia, jossa valtiovarainministeri Stubb antoi väärää tietoa lausunnoista.

Välikysymys ei kohdistu vain yhteen ministeriaitosta kerrottuun virheelliseen tietoon. Tähän valtiovarainministeri Stubbin lausuntoon tiivistyi hänen ja koko Sipilän hallituksen onneton lainvalmistelu.

Kyse ei ole yksittäisestä virheestä tai huolimattomuudesta. Kyse on toistuvasta väärän tai puolueellisesti valikoidun tiedon antamisesta omien poliittisten tavoitteiden ajamiseen.

Lainsäädännön valmistelun on pohjauduttava puolueettomaan tiedonkäyttöön, ja päätöksien vaikutukset on arvioitava mahdollisimman hyvin etukäteen. Tätä periaatetta Sipilän hallitus on alusta asti rikkonut.

* * *

Oppositio on erittäin tyytyväinen, että hallintarekisteri kaatui. Siihen vaikutti voimakas ja väsymätön opposition kritiikki, viranomaisten vastustus, kriittinen media ja kansalaisjärjestöjen toiminta. Jopa näyttämötaiteella taisi olla oma osuutensa.

Yksin nämä eivät olisi kuitenkaan riittäneet. Lopulta hallintarekisterin kaatoi se tapa, jolla valtiovarainministeri ja ministeriön rahoitusmarkkinaosasto ajoivat hallintarekisteriä läpi.

Hallintarekisteri olisi antanut mahdollisuuden piilottaa osakeomistuksia ulkomaille. Tämä olisi antanut rikollisille lisää keinoja piilottaa omaisuuttaan verottajalta ja näin syönyt hyvinvointivaltion perustaa. Häviäjinä olisivat olleet kaikki tavalliset tunnolliset ja rehelliset kansalaiset ja yrittäjät, voittajina omaisuuttaan piilottelevat miljonäärit.

Vaikka hallintarekisteri on nyt kaatunut, ainakin tältä erää, on prosessi käytävä julkisesti läpi juurta jaksain. Tapa, jolla hallintarekisteriä ajettiin, näyttää alastomasti sen, miten yksittäisten puolueiden poliittisten tavoitteiden edistämiseksi ollaan hallituksessa valmiita luopumaan hyvän hallinnon periaatteista.

Hallintarekisteriä vastustivat mm. poliisi, syyttäjälaitos ja verottaja. Jopa valtiovarainministeriön vero-osasto antoi erittäin kriittisen lausunnon hallintarekisteristä. Tämän lausunnon valtiovarainministeriö yritti salata. Helsingin Sanomien paljastama salaamisyritys lopulta käynnisti prosessin, jonka vuoksi hallintarekisteri kaatui ja miksi hallituksen toiminnasta käydään nyt välikysymyskeskustelua.

* * *

Hallintarekisteriä ajettiin eteenpäin perustuen vääriin väitteisiin. Väitettiin, että EU-asetuksen muutos edellyttää hallintarekisteriä vaikka Suomi oli nimenomaan aikaisemmin neuvotellut poikkeussäännön. Poikkeussäännöksen mukaan Suomen ei tarvitse laillistaa hallintarekisteröintiä.

Väitettiin, että tietoja osakeomistuksesta saisi nykyään vain noin neljä kertaa vuodessa ja hallintarekisteri lisäisi avoimuutta. Tosiasiassa nykyään tietoja saa joka päivä. Lisäksi väitettiin, että Suomessa on monopoli arvopaperikeskuksella vaikka sellaisen voi kuka tahansa perustaa jo nytkin.

Tässä muutama esimerkki virheellisistä väittämistä, joilla valtiovarainministeri Stubb pyrki julkisuudessa perustelemaan hallintarekisteriä.

On myös paljastunut, että valtiovarainministeriön viestintäosasto on pyrkinyt ohjaamaan huomiota pois hallintarekisterin kielteisistä vaikutuksista osakeomistusten julkisuudelle.

Aamulehden paljastamassa valtiovarainministeriön viestintäosaston muistiossa listataan toimittajia, joita on päätetty kutsua tekemään hallintarekisteriin liittyviä haastatteluita. Asiakirjassa päätetään myös tiedotusväline, joka saa taustamateriaalia lakivalmistelusta etukäteen.

VM:n suunnitelman mukaan esimerkiksi ministerin haastatteluun valitaan tietty tiedotusväline. Samaan aikaan hallintarekisteristä kriittisesti kirjoittaneelle toimittajalle viestintäosasto pyrki antamaan porttikieltoa hallintarekisteritilaisuuteen.

Nämä kertovat siitä, että eduskunnalle ei ole haluttu antaa oikeaa ja tasapuolista tietoa lainvalmistelusta ja siitä annetuista lausunnoista. Myöskään lainvalmistelun avoimuutta ja tasapuolisuutta sekä tiedotusvälineiden tasapuolista tiedonsaantia ei ole turvattu.

Tämä olisi jo vahva peruste välikysymykselle, kun pääministeri Sipilä ei halunnut tuoda omatoimisesti selvitystä valmisteluprosesseista eduskunnan keskusteltavaksi.

* * *

Kysymys ei ole vain yhden lain valmistelussa paljastuneista epäselvyyksistä. Sipilän hallituksen lainvalmistelussa on samanlaisia epäselvyyksiä myös vielä hallintarekisteriäkin suuremmassa ja merkittävämmässä lakihankkeessa.

Hallitus on leikkaamassa työntekijöiden palkkoja pakolla. Sairausajan palkkaa ja lomarahoja ollaan leikkaamassa ja lomaoikeutta rajaamassa. Näistä leikkauksista kärsisivät erityisesti pienipalkkaiset julkisensektorin naiset. Lakipaketin sukupuolivaikutusten arviointia ei hallitus kuitenkaan ole tehnyt.

Yleensä laeilla pyritään turvaamaan heikommassa asemassa olevia työntekijöitä ja määrittelemään minimitasoja. Nyt laeilla pyritään tukemaan vahvemmassa asemassa olevia työnantajia ja määrittelemään maksimitasoja, joiden yli ei saa työehtosopimuksilla sopia.

Heti näiden pakkolakien julkistamisen yhteydessä heräsi epäilys, että lait ovat mahdollisesti perustuslain ja Suomen hyväksymien kansainvälisten sopimusten vastaisia.

Tuolloin valtiovarainministeri Stubb totesi, että ”me kävimme tottakai läpi juurta jaksain virkavastuulla sekä työ- ja elinkeinoministeriön työlainsäädäntöammattilaisten välityksellä että sitten myös perustuslakiprofessoreiden ja muiden kanssa sen kokonaisuuden, että me toimimme tässä lain puitteissa”.

Myös pääministeri Sipilä ja työministeri Lindström ovat vakuuttaneet, että lakien perustuslaillisuus on käyty läpi poikkeuksellisen huolellisesti.

MTV Uutiset pyysi valtioneuvostolta tietoa siitä, keitä perustuslain asiantuntijoita asiassa oli kuultu. Lisäksi MTV Uutiset pyysi saada kopiot heidän lausunnoistaan. Yli puolentoista kuukauden jälkeen valtiovarainministeriö joutui myöntämään, ettei perustuslakiasiantuntijoilta tai muiltakaan lainsäädännön asiantuntijoilta ole saatu lainkaan kirjallisia lausuntoja.

”Juurta jaksain” selvittäminen olikin ollut taustakeskusteluja, joista tuotoksena on sivun mittainen Työ- ja elinkeinoministeriön ”muistio”.

* * *

Helsingin Sanomien haltuun saamien asiakirjojen perusteella hallituksen lausuntokierrokselle lähettämässä pakkolain versiosta on poistettu tärkeitä kohtia, jotka olivat vielä aiemmassa lakiluonnoksessa mukana. Perustelut sekä osio nimeltä ”riskinarviointi suhteessa EU:n vuosilomasääntelyyn” on poistettu lausuntokierrokselle lähteneestä luonnoksesta.

Lainsäädäntötutkimuksen emiritusprofessorin Jyrki Tala sanoo, ettei ole koskaan nähnyt vastaavaa. Esitysluonnoksesta on jätetty pois olennaista tietoa, sanoo Itä-Suomen yliopiston lainsäädäntötutkimuksen professori Anssi Keinänen. Helsingin yliopiston työoikeuden professori Ulla Liukkunen pitää erikoisena, että luonnoksesta on poistettu tärkeitä kohtia. Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen ihmettelee: ”Jään kysymään, mihin esitysluonnoksen johtopäätökset perustuvat, kun niitä ei perustella lainkaan.”

Pakkolakien valmistelusta vastaava työ- ja elinkeinoministeriön hallintoneuvos muistuttaa, että lakien valmisteluaika on ollut poikkeuksellisen lyhyt: ”Meillä oli kolme–neljä viikkoa aikaa kasata paketti, jonka sisältö on työlainsäädännön historiassa poikkeuksellinen.”

* * *

Sipilän hallitus on väittänyt, että pakkolaeilla luodaan 38 000 uutta työpaikkaa. Lakiesityksestä annetut lausunnot julkistettiin torstaina. Yleisradio on käynyt läpi annetut lausunnot pakkolaeista. Kriittisesti pakkolakeihin suhteutuu 55 prosenttia lausunnonantajista ja vain 15 prosenttia suhtautuu suopeasti.

Kansan Uutiset on käynyt läpi talousasiantuntijoiden lausunnot pakkolakien työllisyyslupauksista. Yksikään talousasiantuntija ei usko Sipilän hallituksen työllisyysarvioihin. Useimpien arvioiden mukaan paketti syventää taantumaa nopeasti, mutta myönteiset vaikutukset ovat epävarmoja ja näkyvät vasta vuosien päästä.

Talousvaikutuksista on antaneet lausunnot mm. Aalto-yliopiston professorit Sixten Korkman ja Matti Pohjola, Lapin yliopiston työ- ja sosiaalioikeuden professori Jaana Paanetoja ja Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen professori Kari Heimonen.

Työllisyysvaikutuksia pitävät optimistisina myös Pellervon taloustutkimus, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja Palkansaajien tutkimuslaitos. Lähimpänä hallituksen arviota on Elinkeinoelämän tutkimuslaitos.

Tämä antaa surullisen kuvan Sipilän hallituksen lainvalmistelun vaikutusten arvioinnin tasosta ja myös siitä, että lausuntoja valikoidaan poliittisesti tarkoituksenmukaisesti.

Hallitus voi pelastaa osittain kasvojaan tekemällä saman kuin hallintarekisterin kohdalla, eli vetämällä pakkolakiesityksensä pois. Se mahdollistaisi myös kaikkien toivoman sovun löytymisen työmarkkinoilla.

* * *

Olen käynyt kahden merkittävän lakiesityksen valmistelun puutteet läpi huolella, jotta käy ilmi, miksi kritiikki Sipilän hallituksen lainvalmistelun laatuun, avoimuuteen ja rehellisyyteen on niin laajaa.

Samalla herää huolestunut kysymys, mikä on Sipilän hallituksen muun lakivalmistelun taso, kun kahdessa erittäin kiistanalaisessa lakihankkeessa valmistelu on ollut näin heikkotasoista.

Tilannetta ei paranna ollenkaan pääministeri Sipilän vähättelevät lausunnot asiantuntijoiden merkityksestä tai lakien vaikutusten arvioinnista. Pääministeri Sipilä on puhunut ”kaiken maailman dosenteista”, joka on koettu tieteellisen asiantuntemuksen ohittamiseksi päätöksiä tehdessä.

Pääministeri Sipilä on myös ollut sitä mieltä, että ensin tehdään uudistukset ja vasta sitten arvioidaan vaikutukset. Hyvässä lainvalmistelussa asia olisi tietenkin juuri päinvastoin.

* * *

Eilen kun tulin metrolla töihin, vanhempi rouva sanoi minulle: ”Ei minua Stubbin puheet haittaa. Kaikki poliitikot valehtelevat.” Koko poliittisen järjestelmän ja demokratian kannalta on kestämätön tilanne, jos entistä useampi alkaa ajatella, että ministereihin tai muihin poliitikkoihin ei voi luottaa.

Sipilän hallitus on omalla toimintakulttuurillaan romuttanut vakavasti luottamusta päätöksentekoon ja lakien valmisteluun. Valitettavasti valtiovarainministeri Stubbin vastaus ei ollut sellainen, että se palauttaisi luottamusta hallitukseen toimintaan.

Siksi olenkin demokratian ja poliittisen järjestelmän uskottavuuden vuoksi pakotettu tekemään seuraavan epäluottamuslause-ehdotuksen:

”Hallituksen lainsäädännön valmistelu ei ole perustunut puolueettomaan tiedonkäyttöön, asiantuntijoiden näkemyksiä on väheksytty ja päätöksien vaikutuksia ei ole arvioitu kunnolla. Hallitus on antanut useaan otteeseen väärää tietoa sekä lainsäädännön valmistelusta että lakimuutosten perusteista. Hallitus on horjuttanut pahasti poliittisen järjestelmän uskottavuutta kansan silmissä ja siksi se ei nauti eduskunnan luottamusta.”