Kuinka monta työpaikkaa hallituksen yrittäjyys- ja työllisyyspaketti todella synnyttää?

Tänään julkaistulta hallituksen yrittäjyys- ja työllisyyspaketilta odotettiin paljon. Ajattelin, että josko kerrankin voisi kehua hallitusta siitä, että vihdoin esitetään konkreettisia ja tehokkaita keinoja työllisyyden parantamiseen. Tänään nähdyn tiedotustilaisuuden jälkeen jäi kuitenkin päällimmäisenä tunteena tyhjä ja hämmentynyt olo.

Hallitus piti jälleen yhden tiedotustilaisuuden suurella kohulla ja odotuksella, mutta ei sitten lopulta lunastanut odotuksia.

Kuulijalle ei auennut mitä todella on tulossa, ja onko edes tulevaisuudessa tulossa mitään merkittävää uutta työllisyyden parantamiseksi. Merkittävin positiivinen viesti oli työttömyysturvan määrärahojen käytön laajentaminen palkkatukeen, starttirahaan ja liikkuvuusavustukseen. Tämänkin uudistuksen yksityiskohdat jätettiin vielä auki, ja niistä kerrotaan ensi maanantaina, ehkä.

Myös tänään eduskunnan käsittelyssä oleva lainsäädäntöuudistus joukkorahoituksen hankkimisen helpottamisesta vastaa muuttuneeseen maailmaan ja on hyvä. Innovaatiopankit ja innovaatiosetelit voivat olla tarkentuessaan ihan hyviä asioita, mutta ei niillä työttömyysongelmaa ratkaista.

Ei minulla sinänsä ole mitään sitäkään vastaan, että oleskelulupia voidaan myöntää start up -yrittäjyyden perusteella. Toisaalta onhan se varsin irvokasta, että saman päivänä esitetään oleskelulupia start up -yrittäjille ja samaan aikaan eduskunnassa on lähetekeskustelussa hallituksen esitys, jossa perheenyhdistämisen ehtoja kiristetään entisestään.

Halusin listata tähän ihan positiivisilta vaikuttavat, mutta osittain hahmottumattomat hallituksen ehdotukset. Mutta ei näillä kyllä meidän massatyöttömyyttä ratkaista.

* * *

Ennakkoon oli uumoiltu, että hallitus olisi esittänyt ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottamiseen selkeän mallin, ja työttömyyskorvauksen käyttöä työllistymiseen, esimerkiksi työllistymissetelin muodossa. Tämä olisi ollut konkreettinen teko työttömien ahdinkoa helpottamaan.

Myös työttömyysturvan suojaosan korotus olisi tervetullut keino, joka kannustaisi työhön – ilman keppiä ja työttömän syyllistämistä. Näitä tärkeitä uudistuksia jäämme valitettavasti yhä odottamaan.

Alkaa aidosti kummeksuttamaan mistä johtuu hallituksen työllisyyspolitiikan saamattomuus. Työllisyys jos mikä on aihe, josta toivoisi hallituksen pääsevän ripeillä päätöksillä eteenpäin. Kukaan ei varmasti toivo työttömyyden kasvua tai sen pysymistä korkealla.

Suomessa tarvittaisiin kipeästi nimenomaan oikeita työpaikkoja, joista maksetaan oikeaa palkkaa. Työministeri Jari Lindströmin tänään lanseeraamassa ”työnäyte”-konseptissa haiskahtaa kuitenkin vahvasti ilmais- tai halpatyö.

Itse työttömyyden kurjuuden kokeneelta työministeriltä odottaisi vähän ymmärrystä työttömien tilanteeseen.

Vastikkeellisuuden lisääminen ja työttömien kurittaminen ei todellakaan ratkaise työttömyyttä. Eikö hallitus todellakaan keksi muuta kuin työttömien jatkuvan kepittämisen ja syyllistämisen omasta ahdingostaan? Eikö keppiä heiluttava kokoomus kerta kaikkiaan ole valmis näkemään työpaikkojen puutetta pääsyynä työttömyystilanteeseen, vaan syyttää yhä työttömien laiskuutta työnhaussa?

Itse en ainakaan enää keksi miten työttömiä voitaisiin nykyisestä enää lisää velvoittaa, esimerkiksi työttömällä on jo nyt velvollisuus vastaanottaa työtä kahden tunnin työmatkan takaa – aiotaanko ihmiset kenties velvoittaa kolmen, neljän tai viiden tunnin työmatkaan?

* * *

Hallituksen toivoisi myös vihdoin riisuvan ideologiset silmälasinsa ja näkevän myös julkisen sektorin mahdollisuudet työllistäjänä. Koko työkalupakki olisi nyt otettava käyttöön työttömyyden torjumiseksi. Jos yksityinen sektori ei vedä, on julkisen sektorin vuoro laittaa rukkaset käteen ja tarttua lapionvarteen.

Julkinen työllistäminen ei saa olla kirosana, eikä se varmasti ole sitä myöskään työttömille. Julkisen sektorin tarjoama väliaikainenkin työsuhde sosiaali- ja terveyspalveluissa, liikenneinvestoinneissa tai asuntorakentamisessa voi olla monille ihmiselle portti pysyvästi takaisin työelämään.

Työllistämisseteli, työttömyysturvan suojaosan korotus ja starttirahan laajentaminen tukisivat erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joiden varassa Suomen uudet työpaikat pitkälti ovat. Suuret yritykset ovat sen sijaan viime aikoina tulleet tunnetuksi irtisanomisista, verokikkailusta ja heikosta yhteiskuntavastuusta.

Jos työttömyyttä ei taltuteta ajoissa ja voimalla, on riskinä pitkäaikaistyöttömyyden yhä syvenevä pahentuminen ja ihmisten syrjäyttäminen. Lisääntyvän köyhyyden, sosiaalisten ja terveysongelmien hinta nousee paljon suuremmaksi kuin työttömyyden torjuminen.

Hallitus ei antanut minkäänlaista arviota yrittäjyys- ja työllisyyspakettinsa työllistävistä vaikutuksista. Ehkä se kertoo enemmän paketista kuin mikään muu. Niin paljon asioita on auki, ettei hallitus taida itsekään uskoa omaan yrittäjyys- ja työllisyyspakettiinsa.