Tarvitsemme sosiaalisesti oikeudenmukaisen budjetin

Hallituksen politiikka on iskenyt eniten pienituloisiin. Tämä nousi otsikoihin budjettiriihen jälkeen, mutta se ei ollut uutta kenellekään, joka on viimeisten 2,5 vuoden aikana seurannut keskustelua hallituksen talouspolitiikasta.

Vasemmistoliitto on kertonut tämän budjetti toisensa jälkeen hallitusohjelman julkistamisesta lähtien. Nyt tehty arvio budjetin eriarvoistavasta vaikutuksesta perustuu eduskunnan tietopalvelun laskelmiin. Hallitus ei ole tehnyt omaa työtään. Se ei ole laskenut päätöstensä vaikutuksia köyhyyteen tai budjetin vaikutuksia tuloeroihin.

Kun hallitus ei ole nojannut päätöksentekoa tutkittuun tietoon, on oppositio joutunut tilaamaan vaikutuslaskelmia puolueettomalta eduskunnan tietopalvelulta. Näiden laskelmien avulla olemme onnistuneet torppaamaan joitain hallituksen esityksiä.

Vasemmistoliiton tilaaman viimeisimmän laskelman jälkeen myös pääministeri Sipilä heräsi asiaan ja totesi, että näin tosiaan on tapahtunut – hallituksen päätökset ovat iskeneet eniten pienituloisiin.

Kyse ei kuitenkaan ole asiasta joka on vain ”tapahtunut”, vaan kyse on tietoisista hallituksen päätöksistä. Ensimmäinen näistä päätöksistä oli, että neljän miljardin euron sopeutukset tehtiin leikkaamalla — vieläpä ennen kaikkea pienituloisten perusturvasta, koulutuksesta ja palveluista.

Eilen uutisoitiin uuden talouspoliittisen tutkimuskeskuksen perustamisesta. Pääministeri Sipilä totesi, että hän on tehtävänsä myötä ymmärtänyt tutkimuksen merkityksen. Siitä huolimatta sekä pääministeri että moni hallituspuolueiden edustaja ovat pyrkineet kumoamaan eduskunnan tietopalvelun tutkimustulokset väittäen, että väärin laskettu eduskunnan tietopalveluilta.

Onneksi valtiovarainministeriö heräsi ja teki myös omat laskelmansa. Niiden tulokset ovat hyvin samansuuntaiset kuin vasemmistoliiton eduskunnan tietopalvelusta tilaamien laskelmien.

Iso kysymys onkin, miksi ministeriö tekee laskelmia vasta nyt. Miksi niitä ei tehty ennen kaikkia niitä päätöksiä, joita tämä hallitus on tehnyt?

***

Istuin ministerinä kolmen vuoden ajan Jyrki Kataisen hallituksessa. Ennen jokaista kehysriihtä ja budjettiriihtä teetimme tulonjakovaikutuksista arvion, ja teimme päätökset niihin nojautuen. Teimme tietoisesti päätöksiä, joilla tasattiin tuloeroja verotuksen ja sosiaaliturvan keinoin. Halusimme puuttua köyhyyteen ja näin myös teimme.

Edellinen hallitus teki myös sopeutuksia yli kuuden miljardin euron edestä. Tämä hallitus on tehnyt vain neljän miljardin sopeutukset. Edellisen hallituksen aikana sopeutuksista huolimatta köyhyys väheni ja tuloerot kapenivat.

***

On kahdenlaista tuloerojen kasvua. On poliittisista päätöksistä johtuvaa tuloerojen kasvua ja sitten on sitä, joka tapahtuu palkkojen noustessa esimerkiksi työllisyyden parantuessa. Eduskunnan tietopalvelu tutki vasemmistoliiton pyynnöstä nimenomaan päätösperäistä tuloerojen kasvua.

Hallitus on leikannut köyhimmiltä jäädyttämällä indeksejä ja tekemällä leikkauksia kansaneläkkeisiin, opintotukeen, työttömyysturvaan ja sairauspäivärahoihin. Samaan aikaan veronalennukset on kohdistettu suurituloisimmille.

Tähän eriarvoistavaan linjaan tarvitaan muutos. Talouden kohentuessa ei ole oikeudenmukaista, että valtiovarainministeriön laskelmien mukaan ensi vuoden budjetti leikkaa kaikkein köyhimmiltä 37 euroa ja antaa suurituloisimmille 400 euroa. Budjetista täytyy tehdä sosiaalisesti ja taloudellisesti oikeudenmukainen. Sen korjaamisen ensimmäinen askel on indeksijäädytysten peruminen.