Suomen allekirjoitettava ydinasekieltosopimus

Maailman ensimmäinen ydinaseet kokonaan kieltävä sopimus (Treaty on the Prohibition of Nuclear Weapons, TPNW) hyväksyttiin YK:ssa 7.7.2017.

Ennen ydinasekieltosopimuksen hyväksymistä ydinaseet olivat ainoa ja viimeinen joukkotuhoase, jota ei oltu kielletty kansainvälisellä sopimuksella, ydinasekieltosopimus täyttää tämän aukon kansainvälisessä oikeudessa. Kemialliset, biologiset ja sokeuttavat aseet on kielletty jo aikaisemmin.

Ydinasekieltosopimuksesta käytyyn äänestykseen osallistui 124 maata: 122 puolesta, yksi vastaan (Alankomaat) ja yksi äänesti tyhjää (Singapore). Itse neuvotteluihin osallistui 129 maata. Mukana olivat lähes kaikki muut maailman maat paitsi ydinasevaltiot ja niiden kanssa sotilaallisesti liittoutuneet maat (poikkeuksena Alankomaat, joka osallistui neuvotteluihin).

Ydinasekieltosopimuksen puolesta äänestivät sotilasliittoihin kuulumattomat EU-maat Itävalta, Ruotsi, Irlanti, Kypros ja Malta.

Muista EU:in kuuluvista sotilaallisesti liittoutumattomista maista poiketen Suomi ei osallistunut New Yorkissa järjestettyihin sopimusneuvotteluihin, eikä ollut paikalla edes tarkkailemassa neuvotteluita. Suomi on myös ilmoittanut, että ei aio allekirjoittaa sopimusta.

Vasemmistoliitto on vaatinut niin Suomessa kuin esimerkiksi Pohjoismaiden neuvostossa, että Suomen tulee allekirjoittaa ydinasekieltosopimus. Suomen tulee noudattaa omaa pitkää ulkopolitiikan linjaansa ydinaseettoman maailman puolesta.

Ulkoministeri Timo Soini on kuitenkin torjunut yksiselitteisesti kaikki sopimusta puoltavat vaatimukset.

Hallitus on perustelut kantaansa muun muassa sillä, että uusi ydinasekieltosopimus heikentäisi tai uhkaisi vuonna 1970 tehtyä ydinsulkusopimusta. Ydinsulkusopimus onkin ollut tärkeä ydinasevarustelua hillitsevä kansainvälinen sopimus. Ydinsulkusopimus ei ole kuitenkaan edennyt mihinkään ja poliittinen tahto ydinaseriisuntaan on selvästi vähentynyt viimeisen 10 vuoden aikana.

Ydinasemaat ovat ydinaseriisunnan edistämisen sijaan päinvastoin kehittämässä ja uudistamassa ydinaseistustaan lähivuosina. Ydinasevaltioita on myös tullut lisää: Israel, Pakistan, Intia ja Pohjois-Korea. Ydinasekieltosopimus on nimeen omaan laadittu täydentämään ydinsulkusopimusta ja edistämään ydinaseriisuntaa, eikä se ole ristiriidassa ydinsulkusopimuksen kanssa millään tavalla.

Lisäksi hallitus on yrittänyt perustella, ettei sopimuksella ole merkitystä, koska ydinasevaltiot eivät ole siinä mukana. Yhdysvallat on hyvin suorasukaisesti painostanut esimerkiksi sopimuksen puolesta äänestänyttä Ruotsia, ettei se allekirjoittaisi ydinasekieltosopimusta.

Käsittämätöntä on myös se, että eduskunta ei päässyt käsittelemään sopimusta. Eduskunnan ulkoasianvaliokuntaa ja puolustusvaliokuntaa vain ”informoitiin” Suomen ratkaisusta osana asevalvonnan ajankohtaiskatsausta. Itse asiaan valiokunta ei päässyt ottamaan kantaa

Tästä syystä ulkoasianvaliokunta käsitteli sopimusta valiokunnan omana asiana valiokunnan jäsenten pyynnöstä. Tänään julkaistu ulkoasianvaliokunnan yksimielinen lausunto on myönteinen askel ja poikkeaa ulkoministeri Soinin jyrkästä kannasta.

Lausunnossaan valiokunta ”katsoo ettei sopimusta tule lähtökohtaisesti nähdä uhkana ydinsulkusopimukselle (Treaty on the Non-Proliferation of Nuclear Weapons, NPT), sopimukselle täydellisestä ydinkoekiellosta (Comprehensive Nuclear-Test-Ban Treaty, CTBT) eikä niissä linjatuille ydinaseriisuntaan liittyville kansainvälisille velvoitteille vaan ennen kaikkea niitä tukevana ja täydentävänä järjestelynä.”

Lisäksi valiokunnan näkemyksen mukaan ”yhteistyö Ruotsin kanssa ydinasekysymyksissä tukisi osaltaan Suomen ja Ruotsin ulko- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön vahvistamista.” Valiokunta myös ”edellyttää säännöllistä raportointia ydinasekieltosopimuksen voimaansaattamisprosessin etenemisestä.”

Ydinasekieltosopimus on tärkeä askel kohti ydinaseetonta maailmaa ja Suomen tulee olla siinä aktiivisesti mukana.