Afganistanin kriisiin ei ole sotilaallista ratkaisua

Eduskunta keskusteli eilen valtioneuvoston Afganistan-selonteosta sekä Suomen osallistumisen lisäämisestä kriisinhallintaoperaatiossa. Ulkoasianvaliokunta on tänään antanut asiasta mietinnön, jossa se puoltaa Suomen osallistumisen vahvistamista Naton Resolute Support -operaatiossa Afganistanissa.

Vasemmistoliitto jätti mietintöön vastalauseen.

Afganistanin turvallisuustilanne on viime vuosina heikentynyt selvästi ja sen myötä myös maan humanitaarinen tilanne on heikoissa kantimissa. Afganistan tarvitsee edelleen kansainvälisen yhteisön tukea. Afganistanin tilanteeseen ei kuitenkaan ole sotilaallista ratkaisua.

Afganistanin tukeminen tapahtuu parhaiten tukemalla siviilikriisinhallintaa sekä kehitys- ja koulutusyhteistyötä – ei sotilasoperaatiolla. Lisäksi Afganistanissa tarvitaan humanitaarista apua.

Afganistanin hallituksen omaa toimintaa maansa vakauttamisessa ja kehittämisessä tulee tukea.  Myös yhteiskunnan instituutioiden rakentaminen ja naisten sekä tyttöjen oikeuksien parantaminen tarvitsee merkittävää tukea. Suomella olisi kehitysyhteistyössä ja siviilikriisinhallinnassa paljon enemmän annettavaa kuin sotilasoperaation kautta.

Suomen linjana on aikaisemmin ollut sotilaallisten joukkojen vähentäminen ja vetäminen pois Afganistanista. Tätä linjaa Vasemmistoliitto on tukenut.

Nyt valtioneuvosto on tekemässä tähän linjaan muutosta, ilman syvällistä analyysiä ja kestäviä perusteluja. Valtioneuvosto ei pysty tarjoamaan selonteossa strategiaa tai näkymää siitä, miten Afganistanin kriisi ratkaistaan ja miten kestävää yhteiskuntaa rakennetaan.

Jos missä tahansa maassa tai alueella ollaan lisäämässä sotilaiden määrää, pitää se pystyä perustelemaan sillä, mitä lisäarvoa suomalaiset sotilaat tuovat alueelle ja mitä sellaista osaamista suomalaisilla on tarjota kriisin ratkaisuun, jota ei tulisi ilman suomalaisia joukkoja.

Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin käännös Afganistanin politiikassa ja pyyntö lisäjoukkojen lähettämisestä näyttää muuttaneen suunnitelmat muissakin maissa: Nato-johtoiseen operaatioon osallistuvat maat ovat lisäämässä jonkun verran sotilaitaan Afganistanissa.

Myös Suomen osallistumisvahvuus Naton Resolute Support –operaatiossa halutaan nostaa noin 40 sotilaasta noin 60 sotilaaseen.

Afganistanin operaation vahvistaminen on tarkoitus siunata Naton huippukokouksessa heinäkuussa ja Suomen osallistumisvahvuuden nostaminen on nähtävissä lähinnä Yhdysvaltain ja Naton miellyttämiseksi.

Sinänsä suomalaisten sotilaiden läsnäolo ei ole määrällisesti nousemassa merkittävästi, prosentuaalisesti toki kyllä. Suhteellisen vähäisestä määrästä huolimatta kysymys on periaatteellisesti isosta asiasta, Suomen linjan kääntämisestä 180 astetta.

Trumpin strategia joukkojen lisäämisestä ei tarjoa Afganistanille mitään uutta toivoa. Huolimatta noin 16 vuotta jatkuneesta mittavasta kansainvälisestä sotilaallisesta läsnäolosta Afganistan on edelleen yksi maailman köyhimmistä maista ja valtiona hyvin hauras.

Nyt olisi aika luoda Afganistaniin uusia toimintatapoja. Lisäksi olisi tärkeää analysoida miksi Afganistanin vakauttaminen ei ole onnistunut.

Valtioneuvoston Afganistan selonteko ei riittävästi huomioi Afganistanin humanitaarista kriisiä.

Suomen Punaisen Ristin mukaan yli kaksi miljoonaa ihmistä on hätäavun tarpeessa suoraan konfliktin vuoksi ja kaiken kaikkiaan humanitaarisen avun tarpeessa on noin 3,3 miljoona ihmistä, eli 10% maan väestöstä. Moni kuolee tai saa pysyviä vammoja koska tarvittavia terveyspalveluja ei ole saatavilla.

Tämän lisäksi maassa on myös merkittäviä luonnonkatastrofiriskejä esimerkiksi vakava kuivuus, joka uhkaa laajoja alueita.

On moraalisesti kestämätöntä, että samaan aikaan kun puhutaan Afganistanin turvallisuustilanteen selkeästä heikentymisestä, turvapaikanhakijoita pakkopalautetaan vainon ja väkivaltaisuuksien keskelle. Samaan aikaan kun Afganistanin turvallisuustilanne on heikentynyt, Suomi ja EU ovat pyrkineet tehostamaan kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palautuksia maahan muun muassa kahden- ja monenvälisin palautussopimuksin.

Suomi pakkopalauttaa ihmisiä myös pääkaupunki Kabuliin, joka on ollut viime vuosina maan vaarallisin paikka siviileille. Esimerkiksi ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on ottanut järjestölle poikkeuksellisen kannan ja vedonnut Suomen hallitukseen palautusten keskeyttämiseksi Afganistaniin.

Afganistaniin ei tulisi tällä hetkellä palauttaa ketään. Aivan vähintäänkin lasten ja lapsiperheiden palautukset tulisi lopettaa.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kanta joukkojen lisäysesitykseen on kielteinen. Suomalaisten sotilaiden lisääminen ei ratkaise afganistanilaisten turvallisuus- tai kehitystilannetta.

Pikemminkin pitäisi päinvastoin huolellisesti selvittää hallitusti irtautumista sotilaallisesta operaatiosta.

Ratkaisun avaimet ovat muissa kuin sotilaallisissa toimissa. Sotilaisiin käytettävät varat pitäisi ohjata siviilipuolelle Afganistaniin. Maan vakauttamisessa Afganistanin oman, kansallisen rauhanprosessin eteneminen on keskeisessä roolissa.   Tässä Suomi pystyisi varmasti tarjoamaan osaamistaan rauhanvälityksessä ja siviilikriisinhallinnassa.