Sipilä teki istuntosalista teatterilavan

Sipilän hallituksen kaksi suurta ja keskeistä ongelmaa ovat olleet hallituksen sosiaalisesti epäoikeudenmukainen leikkauspolitiikka sekä taitamattomuus ja röyhkeys työelämäkysymyksissä. Hallitus on lupauksien vastaisesti leikannut eläkeläisiltä, työttömiltä ja muilta pienituloisilta ihmisiltä.

Sipilän hallitus on myös epäonnistunut pahasti yhteistyössä työntekijäjärjestöjen kanssa. Ensin hallitus ajoi pakkolakeja, mikä pysäytti Suomen. Seurauksena oli suuria mielenosoituksia. Pakkolaeilla uhkailemalla hallitus sai aikaan kilpailukykysopimuksen. Lopulta vain vasemmistoliitto vastusti kiky-sopimusta eduskunnassa.

Kiky-sopimuksella pidennettiin työaikoja ilman että palkkoja korotetiin. Tämän lisäksi leikattiin pienituloisten, naisvaltaisten julkisen sektorin työntekijöiden lomarahoja. Kiky-sopimuksen hyväksyminen oli erittäin vaikea ja kova paikka ammattiliitoille.

Sopimusta pohjustaakseen pääministeri Sipilä kiersi ammattiliittojen hallituksia. Pääministeri lupasi niin ammattiliittojen kuin keskusjärjestöjenkin hallituksille, ettei työttömille kohdisteta uusia heikennyksiä, jos vain kiky-sopimus hyväksytään. Lisäksi hän lupasi, että jatkossa työelämässä tehtävät muutokset tehdään yhteistyössä.

*

Valitettavasti nämä lupaukset, jotka pääministeri Sipilän hallitus antoi kilpailukykysopimuksen yhteydessä, on unohdettu ja petetty.

Aktiivimalli, joka on tosiasiassa passiivimalli, leikkaa työttömiltä. Vaikka työtön on kuinka aktiivinen, yrittää hakea työtä, mutta ei onnistu siinä, niin tästä rangaistaan.

Nyt ollaan heikentämässä noin 300 000 työntekijän työsuhdeturvaa. Tämä on periaatteellisesti iso kysymys, mikä on hallituksen uskottavuus sopijaosapuolena.

*

Sipilän hallitus on perustellut alle kymmenen hengen yritysten työntekijöiden työsuhdeturvan heikentämisestä työllisyysvaikutuksilla. Hallitus tilasi kaksi selvitystä asiasta, toisen Elinkeinoelämän tutkimuslaitokselta ja toisen Palkansaajien tutkimuslaitokselta.

Kumpikaan hallituksen itse tilaamista selvityksistä ei osoita, että irtisanomisen helpottaminen lisäisi työllisyyttä.

Irtisanomisen helpottamisella ei ole siis niitä vaikutuksia, joilla esitystä pyritään perustelemaan. Tästä huolimatta pääministeri ja hallitus vie jääräpäisesti esitystä eteenpäin.

Jopa elinkeinoelämän vaikuttajat ovat yrittäneet sanoa Sipilälle, että irtisanomissuojan heikentämisestä kannattaisi luopua. Hallituksen työmarkkinoille aiheuttaman konfliktit eivät ole missään mittasuhteessa sen kanssa, minkälaisia mahdollisia hyötyjä esityksestä voisi olla pienelle joukolle yrityksiä.

Eikä Sipilä ole ainoa kokki kiehuttamassa yli reunojen työmarkkinasoppaa. Myös perussuomalainen/sininen työministeri Jari Lindström vielä tammikuussa sanoi yksiselitteisesti, ettei irtisanomissuojaa olla heikentämässä. Nyt sitä ollaan kuitenkin tekemässä.

*

Nyt pitäisi löytää ulospääsytie tästä hallituksen aiheuttamasta konfliktista.

Koko irtisanomista helpottavan lain valmistelun ajan on nostettu esille kysymys siitä, täyttääkö tämä lakiesitys perustuslain asettamat reunaehdot ja kansainvälisten sopimusten vaatimukset. Voiko yrityksen koon perusteella laittaa työntekijät eriarvoiseen asemaan?

Tämä tarkastelu tarjoaisi mahdollisuuden ja järkevän tien hallitukselle ulos itse aiheuttamastaan konfliktista. Hallituksen kannattaisi todeta, että esitys on perustuslain ja kansainvälisten sopimusten näkökulmasta niin hankalasti toteutettavissa, että on parempi luopua irtisanomisen helpottamisesta pienissä yrityksissä.

*

Valitettavasti ainakaan tänään eduskunnassa pääministeri Sipilän itse järjestämässä tiedonantokeskustelussa ei hänessä ollut aistittavissa halua ratkaisuun, päinvastoin. Samaan aikaan kun hallitus on pakottamassa ammattiliitot jatkamaan työtaistelutoimenpiteitä, Sipilä esiintyi lähes uhmakkaasti.

Eduskunnassa käyty keskustelu irtisanomisen helpottamisesta herätti enemmän kysymyksiä kuin antoi vastauksia. Vaikka kuinka työministeri Lindströmiltä yritettiin perätä, ei hän pystynyt kertomaan konkreettisesti, miten hallituksen esitys on muuttamassa irtisanomista.

Tänään nähtiin hallitukselta poliittista teatteria, jonka pääministeri halusi tuoda eduskuntasaliin. Tiedonanto taisi olla suunnattu enemmänkin hallituspuolueille. Sipilä haluaa luottamuslauseäänestyksellä luoda pakotettua yhtenäisyyttä.

Samalla pääministeri Juha Sipilä ja entinen pääministeri, ja entinen Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen myös antoivat ymmärtää, että hallituksen esitystä vastaan ei saisi protestoida, jos hallitus saa luottamuslauseen. Erikoinen käsitys demokratiasta.

Kansalaisyhteiskunnalla on oikeus protestoida hallituksen politiikkaa vastaan — myös eduskunnan politiikkaa vastaan. Ei voi ajatella niin, että ihmisten pitäisi istua neljä vuotta käsiensä päällä, kun ennen vaaleja annetut lupaukset on petetty.