Rikkaat rikastuu – köyhät köyhtyy

Juha Sipilän hallitus on viikon sisällä leikannut yhtäältä mm. työttömien, eläkeläisten ja vammaisten perusturvaa ja toisaalta paukutellut eduskunnan budjettikeskustelussa henkseleitä kuinka tänä vuonna valtion ei tarvitse ottaa lisää velkaa.

Sipilän hallitus on leikannut joka ikinen vuosi pienituloisilta ja samaan aikaan jakanut veronalennuksia isotuloisimmille.

Hallitus ei ole tehnyt etukäteen laskelmia päätöstensä vaikutuksista tuloeroihin tai köyhyyden lisääntymiseen. Hallituksen puolesta nämä sosiaalisten vaikutusten arvioinnit on joutunut vasemmisto-oppositio tilaamaan eduskunnan tietopalvelusta.

Jo etukäteen on ollut tiedossa sekä eduskunnan tietopalvelun kuin valtiovarainministeriön laskelmien perusteella, että hallituksen politiikka tulee kasvattamaan tuloeroja ja lisäämään köyhyyttä.

Vaikka oppositio on tarjonnut faktoja hallitukselle, eivät ne ole kiinnostaneet Sipilää, Orpoa tai Soinia. Leikkaukset pienituloisilta ovat jatkuneet talouden nousukaudella vaikka keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset lupasivat ennen vaaleja, ettei perusturvasta leikata.

Pääministeri Juha Sipilä on keskittynyt höpisemään dynaamisista vaikutuksista. Politiikassa pitää ennen muuta arvioida poliittisten päätösten vaikutusta, ei tyytyä vain odottelemaan maailmantalouden vetoapua.

*

Tänään julkaistut viime vuoden tulonjakotilastot osoittavat, että vasemmisto-opposition teettämät laskelmat osuivat kohdalleen, vähän liiankin rajusti. Tuloerot ovat kasvaneet merkittävästi. Jopa enemmän kuin osattiin odottaa tai pelätä.

Jos tarkastellaan vain ns. tuotannontekijätuloja, eli palkkoja, yrittäjätuloja ja omaisuustuloja, niin tuloerot olivat vuonna 2017 suuremmat kuin koskaan aiemmin vuonna 1966 aloitetun mittaushistorian aikana.

Viime vuonna tuotantotekijätulojen tuloerot olivat historian suurimmat! Tämä on syy, miksi Vasemmisto puhuu niin paljon palkkatasa-arvosta ja vaatii palkkaerojen kaventamista.

Suurituloisimman kymmenyksen tulot kasvoivat huomattavasti enemmän kuin muiden ihmisten tulot. Ja vielä tässä ryhmässä suurituloisimmilla kasvoi suhteellisesti enemmän kuin muilla suurituloisilla. Suurituloisimman kymmenyksen tulojen kasvua selittää erityisesti omaisuustulot.

Kuten erityisesti ranskalainen ekonomisti Thomas Piketty on ansiokkaasti tuonut esille kirjassaan Pääoma 2000-luvulla, varallisuus kasaantuu entistä harvemmille. Globaalisti katsoa alle kymmenen maailman rikkainta omistaa enemmän kuin puolet maailman väestöstä.

*

Tuloerojen ja köyhyyden kasvu ei ole mikään luonnonlaki. Siihen voidaan vaikuttaa merkittävästi poliittisilla päätöksillä.

Maanantaina budjettikeskustelussa sinisten puheenjohtaja Sampo Terho osoitti – jälleen kerran – täydellisen ylimielisyytensä ja piittaamattomuutensa tavallisten pieni- ja keskituloisten ihmisten ahdingosta vertaamalla eduskuntakeskustelua teatteriin.

Sen lisäksi, että nykyinen kulttuuriministeri ei tunnut tuntevan kovin hyvin näyttämötaidetta, oli hänen puheenvuoronsa muutenkin todellisuudesta irrallista. Opposition tehtävä demokratiassa on nimenomaan nostaa esille ja osoittaa yhteiskunnalliset epäkohdat ja vaatia niihin muutosta.

Sampo Terho väitti, että kaikki puolueet olisivat leikanneet pienituloisilta. Ilmeisesti Terho ensimmäisen kauden kansanedustajana (ja viimeisen?) ei edes sen vertaa ole selvillä asioista, että tietäisi minkälaisia päätöksiä tehtiin viime kaudella.

Toisenlainen politiikka on mahdollista. Vaikka Jyrki Kataisen hallitus teki todella isoja ja vastenmielisiä leikkauksia, leikkasi itse asiassa enemmän kuin Sipilän hallitus, ei pienituloisilta leikattu Vasemmistoliiton ollessa hallituksessa. Päinvastoin.

Kun Vasemmistoliitto oli hallituksessa, korotettiin mm. työttömien työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa 100 eurolla, puolison tarveharkinta työmarkkinatuesta poistettiin, työttömille luotiin ns. suojaosa työttömyyskorvaukseen ja asumistukeen, toimeentulotukeen tehtiin tasokorotus ja opintoraha sidottiin indeksiin.

Lisäksi indeksikorotukset tehtiin täysimääräisesti. Samaan aikaan pienituloisten verotusta kevennettiin ja suurituloiset maksoivat vähän isomman osan yhteiskunnan ylläpitämisestä.

Kun Vasemmistoliitto oli hallituksessa, hallituksen politiikan tuloksena köyhyys väheni ja tuloerot kapenivat.

*

Tänä ja ensi vuonna hallitus ajaa monet pienituloiset velkahelvettiin, samaan aikaan kun hallitus varoittelee velan turmiollisuudesta. Yksityishenkilön henkilökohtainen velka on luonteeltaan aivan toisenlaista kuin valtionvelka.

Valtiot ovat olleet aina velkaa ja tulevat aina olemaan velkaa. Toisin kuin yksityishenkilöt, valtiot eivät koskaan maksa velkojaan kokonaan pois vaan ottavat uutta erääntyvän tilalle. Esimerkiksi Suomen velanhoitokulut laskevat tällä hetkellä, koska nyt maksetaan pois vanhoja korkeakorkoisia velkoja ja otetaan tilalle matalakorkoisempia.

On tietenkin hyvä ja tärkeä asia, jos valtiontalous on kunnossa. Mutta valtionvelan määrä, ei edes suhteellinen määrä, kerro välttämättä valtiontalouden kunnosta. Ja se ettei tänä vuonna tarvitse ottaa lisää velkaa, johtuu pikemminkin satunnaiseristä kuin talouden kuvasta.

Juha Sipilä on jo kaksi kertaa aikaisemmin yrittänyt tehdä silmänkääntötemppua, jossa hän on hehkuttanut velanoton vähentymistä kertomatta mistä se on johtunut.

Jos haluaa katsoa mikä on hallituksen talouspolitiikan todellinen saldo niin sekä hallituksen itse esittämän budjetin ja kehyksen että mm. valtiovarainministeriön ja Suomen pankin mukaan talouskasvu hiipuu ja lainanoton tarve jatkuu tulevina vuosina.

*

Huhtikuun vaaleissa pitää vallan vaihtua Suomessa. Vallanvaihtoa tarvitaan sosiaalisesti oikeudenmukaisen ja reilun talouspolitiikan vuoksi. Olethan mukana kääntämässä politiikan suuntaa?