Vapautta ja demokratiaa kurdeille

Kurdit ovat olleet vahvin voima, jolla on kukistettu hirvittävä ääri-islamilainen terroristijärjestö Daesh ensin Pohjois-Irakissa ja sitten Pohjois-Syyriassa. Suomi on osallistunut kurdien Peshmerga-joukkojen kouluttamiseen Pohjois-Irakissa. Nyt näyttää siltä, että pitkälti länsimaiden puolesta Daeshin kukistamisen suorittaneet kurdit ollaan jälleen jättämässä yksin. Nato-maa Turkki käy sotaa kurdeja vastaan Turkissa, mutta on pommittanut kurdeja myös Irakissa ja Syyriassa.

Turkin demokratiakehitys, sananvapaus- ja ihmisoikeustilanne sekä oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen ovat muutenkin jo pitkään heikentyneet todella huolestuttavasti. Erityisen huolestuttava on kurdien aseman heikkeneminen Turkissa.

Suomen kurdiyhteisön mukaan Turkin kesäkuun 2015 vaaleista lähtien erityisesti HDP (Kansojen demokraattinen puolue) on ollut Turkin presidentti Erdoganin ja valtapuolue AKP:n hyökkäyksen kohteena.  Sen seurauksena HDP:n johtajia, kansanedustajia, pormestareita ja tuhansia rivijäseniä on vangittu ja siten yhdestä demokraattisesta puolueesta HDP:stä on tehty monella tapaa toimintakyvytön. Noin 5000 rivijäsentä, 59 pormestaria, entisiä johtajia ja kansanedustajia sekä tuhansia puolueen työntekijöitä on vangittu, ja heitä vangitaan jatkuvasti lisää. Lisäksi HDP:n entisen johtajan Demirtasin vapauttamisesta on päätetty Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa, mutta Turkki ei noudata tätä päätöstä.

Turkin valtion ja Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n välillä on pitkään jatkunut aseellinen konflikti. Vuonna 2013 osapuolet kävivät rauhanneuvotteluja, mutta rauhanneuvottelut loppuivat keväällä 2015, eivätkä ole edenneet sen jälkeen.

PKK:n johtaja Abdullah Öcalan on vangittuna ja hän on tiukassa eristyksessä. Turkki ei huomioi Euroopan neuvoston Kidutuksen vastaisen komitean eli CPT:n raportteja koskien Öcalanin vankilaolosuhteita. Euroopan Unioni on luokitellut PKK:n terroristijärjestöksi, mutta riippumatta siitä CPT:n huomioita ja suosituksia pitäisi kunnioittaa.

HDP:n vangittu kansanedustaja Leyla Güven aloitti 8. marraskuuta 2018 vankilassa nälkälakon vaatimuksena Öcalanille asetetun eristyksen poistaminen. Tämä nälkälakko laajeni Turkissa sekä vankiloissa että vankiloiden ulkopuolella.

Turkin kuntavaalit pidetään 31. maaliskuuta. Kurdien mukaan Erdogan on jo julistanut, että jos HDP saa uudestaan pormestaripaikat, hän uudestaan nimittää niiden tilalle valtion luottovirkamiehet (kayyum).

Olen jättänyt ulkoministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa tiedustelen miten Suomi pyrkii edistämään keskustelua Turkin kanssa Turkin kuntavaalien alla, jotta demokratia ja kansan tahto toteutuisi. Haluan tietää miten Suomi puuttuu toistuviin ihmisoikeusrikkomuksiin, jotka ovat erityisesti kohdistuneet kurdeja ja HDP-puoluetta kohtaan sekä miten Suomi aikoo edistää Turkin ja kurdien välisiä rauhanneuvotteluita.