Tämän päivän pakolaisuuden pitkä historia

Syyrian sota on nyt jatkunut kohta kahdeksan vuotta. Se on monimutkainen sisällissota, johon ulkovaltiot ovat sotkeutuneet ja sotkeutuvat koko ajan.

Afganistanissa on käytännössä sodittu neljäkymmentä vuotta – siitä lähtien kun neuvostojoukot miehittivät maan 1979.

Viimeisin Irakin sota käynnistyi vuonna 2003 Yhdysvaltain ja sen liittolaisten hyökättyä maahan. Sota kesti yli kahdeksan vuotta. Varsinaisen sodan päätyttyä eri aseelliset ryhmittyvät ovat taistelleet Irakissa. Kurdien peshmerga-joukot kävivät pitkään taistelua, myös Suomen avustamana, hirveää terroristijärjestö ISISiä vastaan.

Iranissa kukistettiin 1979 vallankumouksessa itsevaltainen šaahi Pavlav ja tilalle tuli islamilainen valtio. Iran polkee ihmisoikeuksia ja vähemmistöjen oikeuksia.

Mikään näistä konflikteista tai kriiseistä ei ole vain sisäsyntyisiä, vaan kaikissa mm. länsimailla, Venäjällä ja Turkilla on roolinsa.

*

Kreikan ja Turkin välisellä rajalla on viimeisen viikon aikana ollut taas paljon pakolaisia pyrkimässä Eurooppaan. Tilanne muistuttaa hiukan vuotta 2015, jolloin arviolta noin miljoona pakolaista tuli Eurooppaan.

Tämän viikon ihmisten liikehdinnän syynä lienee Turkin itsevaltaisen presidentin Erdoganin puheet ja toimet. EU teki vuonna 2015 ”sopimuksen paholaisen kanssa”.

Käytännössä EU maksoi Erdoganin Turkilla siitä, että se esti pakolaisia pääsemästä Eurooppaan. Samalla EU on ummistanut silmänsä Turkin rikkomuksilta ihmisoikeuksia, sananvapautta ja oikeusvaltioperiaatteita vastaan.

Varmaan myös osittain tämän sopimuksen antaman suojan myötä Erdoganin Turkki on laittanut poliittisia vastustajia ja lehdistöä vankilaan, hyökännyt omassa maassaan ja naapurimaissa kurdien kimppuun ja käy nyt sotaa Syyriassa sekä osallistuu myös mm. Libyan sisäiseen valtataisteluun.

Nyt vaikuttaa siltä, että Erdoganin yrittää uudestaan kiristää EU:ta ja tuoda pakolaisia ihmiskilpinä käyttäen Turkin mukaan kansainvälisiin pöytiin.

Tämän Turkin kiristyksen edessä EU:n ei pidä taipua. Myöskään EU ei saa tällaisissa tilanteissa luopua niistä perusarvoistaan, joiden varaan koko unioni on rakennettu: ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo ja oikeusvaltio.

*

Vuonna 2015 ja nyt jälleen näyttää olevan joukko ihmisiä, jotka hyökkäävät sanallisesti heikossa asemassa olevien kimppuun. Väitetään, että Eurooppaan pyrkivät pakolaiset ovat vain oman onnen tavoittelijoita, vaarallisia tai rikollisia. Toki joukossa voi olla niitäkin.

Kun katsoo Lähi-idän alueen lähihistoriaa ja konflikteja, pitäisi jokaisen ymmärtää miksi miljoonat ja miljoonat ihmiset ovat joutuneet pakenemaan henkensä edestä.

On myös syynsä sille, miksi välillä tulee isompia määriä pakolaisia pulssinomaisesti. Tilanne kärjistyy ja pahenee pakolaisleireillä, virallisilla ja epävirallisilla, ja jossain vaiheessa olosuhteet heikkenevät niin, että ihmiset lähtevät liikkeelle.

Toisaalta erilaiset huhut ja tiedot voivat johtaa siihen, että pitkään odotelleet ihmiset lähtevät liikkeelle. Tällä kertaa Turkin Erdoganin puheet ja Turkin toiminta laukaisi sen, että pakolaisia pyrkii Eurooppaan.

Kun jälleen erityisesti sosiaalisessa mediassa käydään Eurooppaan pyrkivien pakolaisten motiiveista vastenmielistä ja epähumaania keskustelua, kannattaa katsoa laajaa taustaa ja huomata, että usein myös länsimailla on oma roolinsa siinä, että ihmiset joutuvat pakenemaan.

Ja kun tällä viikolla ainakin EU:n ulkoministerit ja sisäministerit kokoontuvat pohtimaan tilannetta, on tärkeää pitää kiinni EU:n perusperiaatteista.

Ja meidän kaikkien pitäisi tässäkin asiassa muistaa tärkeä humaani periaate: ihmisiä pitää kohdella ihmisinä ja yksilöinä, ei massana.