Vuokria pitää alentaa tässä poikkeustilanteessa

Nyt tarvitaan poikkeuksellisia toimia yritysten pelastamiseksi ja kansalaisten asumisen ja toimeentulon turvaamiseksi. Siksi olisi syytä harkita lainsäädäntöä liikehuoneistojen vuokrien tilapäiseksi rajoittamiseksi ja asuinhuoneistojen vuokrasopimusten irtisanomisen tilapäiseksi kieltämiseksi.

Koronaepidemian vuoksi on ryhdytty eduskunnan yksimielisellä tuella poikkeuksellisiin, kansalaisten perusoikeuksiin puuttuviin toimiin epidemian leviämisen hidastamiseksi. Poikkeuksellisessa tilanteessa välttämättömiksi katsotuilla rajoitustoimilla on itsessään raskas inhimillinen ja taloudellinen hinta. Rajoitukset iskevät kovaa ihmisten ja yritysten talouteen.

Moni yrittäjä on nopeasti menettänyt asiakkaansa tai joutunut sulkemaan ovensa. Kiinteät kulut kuitenkin juoksevat, ja tilavuokrat ovat näistä merkittävimpiä. Samalla moni yrittäjä, itsensätyöllistäjä, freelancer ja lomautettu työntekijä on menettänyt toimeentulonsa ja kamppailee välttämättömien elinkustannusten kanssa.

Hallituksen viime viikolla julkistamat laajat tukitoimenpiteet yritysten tukemiseksi ja muun muassa yrittäjien työttömyysturvan mahdollistamiseksi sekä lomautettavien ja irtisanottavien karensseista luopumiseksi tuovat helpotusta tilanteeseen, mutta auttavat vain osittain ja vasta viiveellä.

Eduskunta voisi näissä poikkeuksellisissa oloissa säätää lailla liikehuoneistojen vuokrien määräaikaisesta rajoittamisesta esimerkiksi puoleen voimassaolevien vuokrasopimusten mukaisista vuokrista. Kysymys ei ole vain yrityksistä ja yrittäjistä. Viisas vuokranantaja katsoo vähän pidemmälle. Jos tilanteessa nähden kohtuuttomilla vuokrilla ajetaan yrityksiä konkurssiin, ei vuokranmaksajia ole heillä kohta ollenkaan.

Asuinhuoneistojen osalta vastaavasti tämänhetkisessä tilanteessa voisi säätää määräaikainen kielto vuokrasopimuksen irtisanomiseen ja vuokrankorotuksiin. Tilapäiset rajoitukset voitaisiin säätää esimerkiksi kolmeksi kuukaudeksi.

Tietysti olisi toivottavaa, että tällaisiin lainsäädännöllisiin toimiin ei tarvitsisi mennä vaan vuokranantajat kantaisivat yhteiskunnallisen vastuunsa itse. Monet taloyhtiöt ovat omatoimisesti jo alentaneet yritysten vuokria, mutta samaan aikaan pääomasijoittajien tai institutionaalisten sijoittajien vastuuta ei ole vielä näkynyt. Lisäksi vakuutusyhtiöt ovat haluttomia maksamaan keskeyttämisvakuutuksia.

Vuokrien tasoon ja vuokrasuhteisiin puuttuminen olisi kova toimi, joka puuttuisi perustuslaissa turvattuun omaisuuden suojaan. On hyvin mahdollista, että rajoitukset eivät olisi säädettävissä tavallisella lailla, vaan ne edellyttäisivät perustuslain säätämisjärjestyksessä säädettävää poikkeuslakia. Poikkeusoloissakin on toimittava perustuslain mukaan. Asumisen, toimeentulon ja yritystoiminnan turvaamiseksi on kuitenkin harkittava kaikkia keinoja.

Valmiuslaki sisältää asuntokannan käytön ja vuokrien sääntelyn keinoja, mutta ne ovat käytössä vain aseellisten kriisien tai erityisen vakavan suuronnettomuuden yhteydessä, eivät nykyisissä poikkeusoloissa. Perusoikeuksiin voidaan tavallisella lailla säätää rajoituksia, jotka ovat täsmällisiä ja tarkkarajaisia, välttämättömiä ja oikeasuhtaisia hyväksyttävän päämäärän saavuttamiseksi. Rajoituksilla ei voida puuttua perusoikeuden ydinalueeseen, niiden yhteydessä on turvattava oikeusturvajärjestelyjen riittävyys ja niiden on noudatettava kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteita.

Perustuslaki mahdollistaa lisäksi perustuslain säätämisjärjestyksessä säädettävät perustuslakiin tehtävän rajatun poikkeuksen eli poikkeuslain säätämisen. Vaikka poikkeuslakeja pyritään välttämään, poikkeuslakimenettelyyn voidaan turvautua erityisen poikkeuksellisissa tapauksissa ja pakottavista syistä. Poikkeukset on rajoitettava mahdollisimman tarkasti ja säädettävä ensisijaisesti määräaikaisiksi.

Poikkeuslain nopea säätäminen edellyttäisi, että eduskunnan olisi ensin julistettava ehdotus kiireelliseksi viiden kuudesosan enemmistöllä. Tämän jälkeen ehdotus olisi hyväksyttävä vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä.

Tässä vaikeassa tilanteessa eduskunnalta voisi löytyä yhteistä tahtoa huolehtia ihmisistä ja yrityksistä. Mutta toivottavasti vuokranantajat ymmärtävät tämän ilman tiukkoja poikkeuslakejakin.