Hallituksen on pidettävä kiinni ilmastolupauksestaan

Budjettiriihessä on saatava aikaiseksi merkittäviä ilmastopäätöksiä. Siksi Vasemmistoliitto julkisti tänään 20 konkreettista ehdotustaan ilmastotavoitteiden toteuttamiseksi.

Hiilineutraalisuutavoitteen saavuttaminen edellyttää päästövähennysten polulle lähtemistä nyt. Energiaverotuksen uudistaminen on keskeisimpiä rakenteellisia keinoja, joilla valtio voi ottaa vastuuta ilmastokriisin ratkaisemisesta.

Ensi viikon budjettiriihessä pöydällä olevista asioista erityisesti turve ja energiaverotuksen kokonaisuus on saatava päätettyä siten, että hallituksen tavoite hiilineutraalista Suomesta vuonna 2035 on mahdollista toteuttaa.

Vasemmistoliiton ehdotukset sisältävät mm. turpeen energiakäytöstä luopumisen, päästökauppakompensaatiosta luopumisen, energiaverotuksen uudistuksia sekä määrärahan tuulivoiman käytön esteiden purkamiseen.

Erityisesti ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen johtamalta ilmasto- ja energiapoliittisesta ministeriryhmältä odotetaan konkreettisia toimenpiteitä. Ryhmältä on saatu nyt liian pitkään pelkkiä yleisiä puheita. Toimenpide-ehdotuksillamme kannustamme myös konkreettisiin päätöksiin.

Tarvitsemme nyt vihdoin konkreettiset askelmerkit sille, miten toteutamme reilun siirtymän kohti hiilineutraalia hyvinvointivaltiota. Näin luomme selkeän toimintaympäristön ja uusia, ilmastokestäviä työpaikkoja.

Vasemmistoliitossa pidämme keskeisenä, että ilmastotoimia ei tule maksattaa pienituloisilla. Siirtymän hiilineutraaliin hyvinvointivaltioon täytyy tarkoittaa tasa-arvon lisääntymistä, ei vähentymistä.

Nykytiedon valossa tehokkain ilmastotoimi Suomessa olisi turpeenpoltosta luopuminen. Hallituksen onkin leikattava turpeen verotukea samalla kun energiaveropaketti muotoillaan uusiutuviin siirtymistä tukevaksi.

Päästökauppakompensaatiosta olisi syytä luopua samalla, kun hallitus päättää sähköveron laskemisesta EU-minimiin. Näin ollaan tehty esimerkiksi Ruotsissa. 

Päästökauppakompensaatio on ilmastolle haitallinen, kilpailua vääristävä tuki, jolla ei tutkimusten mukaan ole vaikutusta yritysten lyhyen aikavälin kustannuskilpailukykyyn. Siihen käytettävät rahat tulee suunnata esimerkiksi tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotukiin. 

Myös teollisuuden ja maatalouden energiaveron palautuksista tulee luopua sähköveron laskun yhteydessä. Sähköveron lasku ulotetaan hallitusohjelman mukaisesti myös kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottaviin lämpöpumppuihin ja konesaleihin.

Hallituksen ilmastotavoitteet ovat yhtä sitovia kuin julkisuudessa paljon esillä olleet työllisyystavoitteet. Hallitusohjelman mukaan Suomi on hiilineutraali vuonna 2035.

Vasemmistoliiton 20 toimenpidettä kohti hiilineutraalia Suomea:

Energiatoimenpidelista budjettiriiheen 14.-15.9.2020 (kohdat 1-7)

1.Ilmastonmuutoksen tehokas torjunta edellyttää turpeen energiakäytön ja kaivuun lopettamista. Turpeen energiatuotannosta tulee luopua hallitusti 2030-luvun alkuun mennessä poistamalla verotuki asteittain. Muutoksen on kuitenkin oltava reilu – valtion on huolehdittava, että alalla työskentelevät ihmiset saavat tukea uudelleentyöllistymiseen ja -kouluttautumiseen. 

2. Luovutaan päästökauppakompensaatiosta. Osana energiaverotuksen uudistamista päästökauppakompensaatiosta tulisi luopua ja tuotto varata oikeudenmukaisen siirtymän toimenpidekokonaisuuden toteutukseen tai TKI-tukiin ja uuden päästöttömän teknologian demonstraatiotukiin. 

3. Poistetaan yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon (CHP) alempi verokanta. Se maksaa Suomelle 86 miljoonaa euroa vuodessa. Tällä hetkellä yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet ovat verottomia. Tämän seurauksena CHP-laitoksissa käytetyistä polttoaineesta maksetaan 40–50 prosenttia vähemmän veroa kuin vastaavista polttoaineista muissa laitoksissa, mikä näkyy erityisesti fossiilisten polttoaineiden alempana verokantana. Hallitus on sitoutunut pienentämään verotukea. 

4. Luovutaan maatalouden ja teollisuuden energiaveronpalautuksesta ja siirrytään tukemaan energiatehokkuutta parantavia sekä paikallista uusiutuvaa energiaa tukevia investointeja. Maatalouden energiaveronpalautuksen summaksi on budjetoitu noin 35 miljoonaa euroa vuodelle 2020. Ammattimaiset maataloudenharjoittajat saavat tällä hetkellä energiaveronpalautusta maataloudessa käytetyistä öljytuotteista ja sähköstä. 

5. Varataan määrärahaa tuulivoiman esteiden purkamiseen hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti. Keskeisiä esteitä ovat mm. puolustusvoimien tutkien yhteensovittaminen, tuulivoimateknologian nopea kehitys suhteessa olemassa olevaan kaavoitukseen  ja merituulivoiman korkea kiinteistövero.

6. Mitätöidään päästöoikeudet, jotka vapautuvat luovuttaessa kivihiilestä ennen vuotta 2025 hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti. Kivihiilestä luopuminen on merkittävä ilmastoteko, mutta sen tosiasiallinen hyöty murenee huomattavasti, mikäli niihin sidotut päästöoikeudet karkaavat päästöoikeuksien myötä muualle Eurooppaan ja kerryttävät päästöoikeuksien ylijäämää järjestelmässä. Tämän takia valtion tulisi mitätöidä päästöoikeuksia luovuttavan kivihiilimäärän verran vuosittain. 

7. Aikaistetaan vuodella tukea ennenaikaiselle kivihiilestä luopumiselle. Tällä hetkellä tukea on varattu vuoteen 2022. Näin kannustettaisiin suuria kaupunkeja pääsemään eroon ulkomaisesta kivihiilestä ja käyttämään kotimaista uusiutuvaa nykyistä nopeammin.

Muut keskeiset ilmastotoimet, jotka toteutettava 2023 mennessä:

8. Luovutaan suometsien täydennys- ja kunnostusojitusten tuesta. Useat asiantuntijat ovat kritisoineet 2 miljoonan euron vuosittaista tukea, jolla on suora negatiivinen vaikutus kasvihuonekaasu- ja vesistöpäästöihin. Tuesta luopuminen onkin kustannustehokas keino vähentää näitä negatiivisia ympäristövaikutuksia. Ympäristönäkökulmasta metsäojituksille tulisi pikemminkin asettaa haittavero.

9. Tuetaan jatkuvaa kasvatusta suometsissä. Se on tutkimuksessa todettu keskeiseksi keinoksi kannustaa yksityisiä metsänomistajia ilmaston kannalta kestävään metsänhoitoon. 

10. Kannustetaan metsänomistajia pidentämään hakkuukiertoa myöntämällä pidemmästä kierrosta korvaus.

11. Otetaan käyttöön maankäyttömuutosmaksu hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti ja tutkimuksessa suositellulla tavalla. Suomalaisesta metsäkadosta noin puolet johtuu metsien raivaamisesta maatalousmaaksi ja kolmannes rakentamisesta.

12. Makera-instrumentin uudistamisen yhteydessä investointitukien ehdot on uudistettava palvelemaan ympäristökriisin ratkaisemista. Valtiorahoitteiset investoinnit maatalouteen kohdentuvat hankkeisiin, jotka rakentavat Suomea, joka saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä.

13. YVA:an eli ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn hiilitaseen muutos mukaan. Ympäristövaikutuksien arvioinnissa on kyettävä ottamaan huomioon arvioitavan toimen vaikutus hiilitaseeseen, joka kuvaa toimen vaikutuksia ilmastonmuutoksen hillintään.

14. EU:n seuraavalla CAP-kaudella on varmistettava kansallisen harkinnan puitteissa, että tuet ehdollistetaan hiiliviisaaseen maanviljelyyn, kuten turvemaiden kasvipeitteisyyteen.

15. Varmistetaan, että EU:n elpymisvälineen kautta jaettavat tuet ohjataan vihreisiin investointeihin ja reiluun siirtymään. Suomen saanto EU:n uudesta elpymisvälineestä on noin 3,2 miljardia euroa. Elvytystoimet on valittava niin, että niillä rakennetaan vähähiilistä yhteiskuntaa, tuetaan teollisuuden siirtymistä vähähiilisempään suuntaan sekä panostetaan jatkuvaan oppimiseen ja työntekijöiden muutosturvaan. 

16. Jatketaan ja korotetaan sähköautojen latausinfrastruktuurin rakentamistukea. Tuetaan latausinfran ja biokaasun jakeluverkon laajennuksia hyödyntäen EU:n rahoituspotentiaalia.

17. Fossiilisen öljyn käytöstä lämmityksessä luovutaan asteittain 2030-luvun alkuun mennessä. Valtion ja kuntien kiinteistöjen öljylämmityksestä luovutaan vuoteen 2024 mennessä. Selvitetään myös energiaremonttien suunnittelukustannusten ottaminen kotitalousvähennyksen piiriin, vähennyksen mahdollistaminen taloyhtiöiden osakkaille sekä korkeamman vähennysprosentin soveltaminen energiatehokkuuden parantamiseen tai fossiilisesta lämmitysjärjestelmästä luopumiseen tehtävien korjaustöiden osalta. 

18. Kiertotalousverokanta: lasketaan pienkorjauspalveluiden arvolisäveroa. Arvonlisäveroa on muutettava niin, että pienten korjauspalveluiden arvonlisäverokanta alennettaisiin.

19. Luodaan kunnille oma Ilmastorahasto. Koronakriisin kuntasektorille aiheuttamat talousvaikeudet vaikuttavat myös kunnissa tehtävään ilmastotyöhön. Kunnat saavat usein rahaa ketteriin kokeiluihin ja innovaatioihin esimerkiksi ympäristöministeriön rahoitusväylistä, mutta ns. tavalliseen ilmastotyöhön, esimerkiksi öljylämmityksen vaihtamiseen, ei löydy tukea. Kuntien ilmastotyön tueksi tulisi perustaa oma kuntasektorille suunnattu ilmastorahasto, joka turvaisi kuntien ilmastotyön jatkuvuuden.  

20. Ilmastoehtojen sisällyttäminen suurten yritysten tukipaketteihin. Mikäli koronakriisin takia päädytään tukemaan suuria yrityksiä on varmistettava, että niillä on tai ne laativat ilmasto-ohjelman omien päästöjen vähentämiseksi. Mikäli sellainen on, se tulisi tarkastaa parantamisen varalta.