Alustatyölle tulee luoda reilut pelisäännöt lainsäädännöllä

Työneuvosto teki viime torstaina erittäin tärkeän linjauksen, jonka mukaan ruokalähettien työskentely täyttää työsuhteen tunnusmerkistön. He eivät siis ole yrittäjiä, vaan ensisijaisesti työsuhteessa.

Päätös on merkittävä ja osoittaa, että ruokalähettien ja muiden alustatyöntekijöiden tähän asti kohtuuton asema pitää turvata. Lausunnolla on vaikutusta myös siihen, miten alustatalousyhtiöt toimivat Suomessa ja millaisia alustayhtiöitä Suomeen mahdollisesti myöhemmin tulee.

Wolt ja Foodora ovat Suomen suurimpia alustayhtiöitä ja jo niiden ”lähettikumppaneina” työskentelee Suomessa tuhansia ihmisiä. Tällä hetkellä he ovat yrittäjän asemassa – monet tahtomattaankin.

Alustatyöntekijöillä ei ole oikeutta esimerkiksi työttömyysturvaan, heitä ei tarvitse työnantajan puolesta vakuuttaa eikä heillä ole mahdollisuutta sairauslomaan. Esimerkiksi ruokalähetit vastaavat yrittäjän tapaan itse työnteon riskeistä ja kuluista, kuitenkin ilman yrittäjän vapautta päättää itse työstään ja mahdollisuutta päästä hyötymään taloudellisesti yhtiön kasvusta.

Työntekijälle kuuluu Suomessa oikeuksia ja turvaa, kuten irtisanomissuoja, työsuojelu sekä riittävä sosiaaliturva. Ruokalähettien yhteiskunnallisen turvaverkon tulee vastata heidän asemaansa työntekijöinä.

Samalla on tärkeää huomioida, että alustayhtiöt luovat matalan kynnyksen työpaikkoja, joita tarvitaan myös jatkossa. Alustayhtiöiden tulee voida ennakoida vastuitaan työnantajina.

Pitkien oikeudenkäyntikäsittelyjen sijaan tämä on asia, joka voidaan ratkaista lainsäädäntöä muuttamalla. On kohtuutonta, että lain tehokas toimeenpano edellyttäisi yksittäisen työntekijän vievän asiansa oikeuteen. On myös mahdollista, ettei alustayhtiö muuta käytäntöään oikeuden päätöksenkään jälkeen, kun oikeudessa on käsitelty vain yksittäisen työntekijän tilannetta.

Alustatyölle tulee luoda reilut pelisäännöt, jotta alustataloudessa työskentelevien asema turvataan, mutta alustayhtiöt uskaltavat edelleen luoda työpaikkoja. Tämä voisi onnistua luomalla laki alustatyöstä tai muuttamalla työsopimuslakia.

Hallitusohjelmassa on sovittu, että työsopimuslain työsopimuksen käsitettä täsmennetään siten, että työsopimussuhteen naamiointi muuksi kuin työsopimukseksi estetään työelämän epävarmuuden vähentämiseksi. Alustatalous on tässä keskiössä.

Olen jättänyt tänään 20.10.2020 hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa kysyn miten hallitus turvaa alustatyöntekijöiden aseman siten, että alustataloudessa syntyy edelleen työpaikkoja, mutta yritykset tietävät ennakkoon vastuunsa alustatyönantajana.