Kirjaa mennyt yli 1000 kappaletta

 

Otavalta tuli sähköpostia. Kustannuspäällikkö kertoi, että Punavihreä sukupolvi -kirjaani on myyty yli 700 kappaletta. Kun päälle lisää vielä itse myymäni kirjat, on Punavihreää sukupolvea mennyt reilusti yli tuhat kappaletta. Se on mielestäni erittäin hyvä määrä.

 

Suomessa kirjat eivät myy erityisen hyvin. Ja erityisesti poliittisia kirjoja myydään turhan vähän. Toki yksittäisiä poikkeuksia on. Sauli Niinistön kirja myi ennen presidentinvaaleja kymmeniä tuhansia. Valtuustotoverini Osku Pajamäen Ahne sukupolvi -kirjasta ollaan ottamassa kolmatta painosta. En tosin tiedä, minkä kokoisia painokset ovat olleet.

 

Joulumyynnin yhtä suosikkia Erkki Tuomiojan Häivähdys punaista -kirjaa en sen sijaan laske niinkään poliittiseksi vaan pikemminkin historialliseksi teokseksi. Syksyn poliittisista kirjoista ministereiden Tuula Haataisen ja Tanja Saarelan kirjat ovat jääneet kauppojen hyllyille, jälkimmäinen valtavasta julkisuudesta huolimatta.

 

Myös kaunokirjallisella puolella harva kirja myy erityisen hyvin. Remekset, tervot ja westöt myyvät kymmeniä tuhansia kappaleita, mutta suurimman osan kirjoista myynti jää pikemminkin satoihin kuin tuhansiin kappaleisiin.

 

Esimerkiksi yhden suosikkikirjailijani, edesmenneen Arto Salmisen, kirjoja myytiin ymmärtääkseni vain joitain satoja kappaleita. Juuri kun Salminen oli lyömässä itsensä läpi yleiseen tietoisuuteen, kirjailija kuoli. Minulta löytyy ensimmäistä kirjaa Turvapaikkaa lukuun ottamatta kaikki Salmisen teokset kirjahyllystäni.

 

Turvapaikkaa en ole löytänyt mistään. Tuskinpa sitä on mahdollista saadakaan edes divareista. Onneksi meillä on loistava kirjastolaitos. Turvapaikkaa löytyy kirjastoista. Pitää käydä lainaamassa jonain välipäivänä. Tosin lukemista riittää muutenkin, sillä sain syntymäpäivälahjaksi valtavan kasan kirjoja.

 

Kauan kaivattu joululoma meneekin pitkälti sohvalla maaten ja kirjoja lukien.