Kallio on punainen

 

Palataan vielä kerran vaalitulokseen. On mielenkiintoista käydä läpi äänimääriä kaupunginosittain. Vaaleissa menestyminen vaatii sitä, että saa tasaisesti ääniä kaikkialta Helsingistä ja toisaalta on joitain erityisen vahvoja alueita.

 

Nämä vaalit olivat omalta kohdaltani historialliset. Sain nimittäin ensimmäisen kerran ääniä kaikilta äänestysalueilta. Uudenmaan jääkäriprikaatissa etsitään varmaankin edelleen sitä yhtä ihmistä, joka kirjoitti Santahaminan äänestysalueella lappuun numeron 228. Lupaan tarjota oluen ensimmäiselle santahaminalaiselle äänestäjälleni!

 

Karkeasti ääneni jakautuivat niin, että idän lähiöistä tuli ääniä tasaisesti, Länsi-Helsingistä selvästi huonommin. Rikkaiden asuinalueilta tuli myös ääniä, mutta prosentuaalisesti varsin vähän. Etelä-Helsingissä on ehkäpä yllättäen vahvoja alueita, Rööperikin punertaa.

 

Mutta siitä ei ole pienintäkään epäselvyyttä, mitkä ovat Helsingin punaisimmat alueet. Sain kymmenenneksi eniten ääniä Helsingissä. Samaan aikaan 12 äänestysalueella olin kuitenkin kaikkein eniten ääniä saanut ehdokas. Nämä alueet mahtuvat varsin pienen ympyrän sisälle.

 

Olin äänikuningas Sörnäisissä, Kalliossa (äänestysalueet A, B, D), Alppilassa (A, B, C), Länsi-Pasilassa (B), Hermannissa, Vallilassa (A ja B) sekä Kumpulassa. Kovasti samoilla alueilla, joilla olen lapsuuteni ja nuoruuteni viettänyt. Näillä alueilla myös luukutettiin esitteitä ja liikun siellä muutenkin paljon.

 

En ole löytänyt netistä vielä sivua, josta kätevästi löytyisi alueittain ehdokkaiden äänet ja prosenttiosuudet alueen äänistä. Yleisradion vaalisivuilta löytyy kaikki äänet alueittain, joten siellä voi käydä vertailemassa eri ehdokkaiden suosiota omalla asuinalueella.