Pikavippibisnes ja koronkiskonta kuriin

Ennen vaaleja pikavippien aiheuttamat ongelmat olivat kovasti esillä. Kaikki olivat huolestuneita siitä, että erityisesti köyhät ja nuoret ajautuvat velkakierteeseen pikavipeillä. Tuolloin esitin, että pikavipit voitaisiin kieltää lailla. Ehdotus ei ole edelleenkään huono.

Vaikka kaikki myöntävät pikavippibisnekseen liittyvät suuret ongelmat, kovin vähän ollaan valmiita tekemään. Lakiuudistuksia pohtii työryhmä, jolta odotetaan tuloksia vasta vajaan vuoden kuluttua. Se on aivan liian pitkä aika. Vuodessa moni ehtii ajautua pikavippivelkakierteeseen.

Siksi yritän potkia hallitukseen vauhtia.

Vasemmistoliiton verkkolehti Verstaassa julkaistiin lauantaina kolumnini pikavippibisneksen epäkohdista: http://www.vas.fi/kolumnit/fi_FI/1197708965565/ 

Tänään jätin hallitukselle toimenpidealoitteen pikavippibisneksen ja sen harjoittaman koronkiskonnan kuriin laittamiseksi. Tässä tiedote aloitteestani.

Tiedote 15.12.2007
vapaa julkaistavaksi heti

Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki:
Pikavippibisnes ja koronkiskonta kuriin

Vasemmistoliiton 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Paavo Arhinmäki vaatii hallitukselta pikaisia toimia, joilla laitetaan kuriin pikavippibisnes ja pikaluottoyritysten harjoittama koronkiskonta. Arhinmäki jättää maanantaina hallitukselle toimenpidealoitteeen pikavippibisneksen epäkohtien pikaiseksi ratkaisemiseksi.

– Pikavippien todellinen vuosikorko nousee monesti yli 500 prosenttiin. Sitä ei voitane pitää millään tavalla kohtuullisena. Voidaan kysyä perustellusti, täyttääkö tällainen korkoprosentti laissa määritellyn kiskonnan tunnusmerkit, Arhinmäki kirjoittaa tänään Vasemmistoliiton verkkolehti Verstaassa ilmestyneessä kolumnissaan.

– Pikavippien vuosikorkokatto voisi olla sama kuin korkolain mukainen viivästyskorko on, eli Suomen Pankin viitekorko lisättynä korkolain mukaisella 7 prosenttiyksiköllä. Tällä hetkellä se olisi 11,25 prosenttia. Tämän saman vuosikorkokaton tulisi koskea tietenkin myös luottokortteja ja muita lainoja, Arhinmäki ehdottaa.

Kauppa- ja teollisuusministeriön selvityksen mukaan nuoret aikuiset käyttävät pikavippejä ja muita kulutusluottoja muun muassa ruokaan, velkojen maksuun sekä huomattavasti myös päihteisiin ja juhlimiseen. Pikaluottoa ottavat keskimääräistä useammin työttömät, yksinhuoltajat ja pienituloiset, joiden kuukausitulo on alle 1 500 euroa. Työttömillä, pienituloisilla ja yksinhuoltajatalouksilla toiseksi tyypillisin pikalainan käyttökohde on ruoka ja sen jälkeen velkojen tai niiden korkojen takaisinmaksu.

Oikeusministeriön työryhmä etsii parhaillaan keinoja puuttua pikavippien ongelmiin. Työryhmällä on aikaa vuoden 2008 marraskuun loppuun asti valmistella lakimuutoksia. Tämä on kuitenkin aivan liian pitkä aika odottaa lainsäädännön muuttamista.

– Nyt tarvitaan hallitukselta nopeita toimia pikaluottobisneksen aiheuttamien ongelmien ratkaisemiksi, sillä jokainen kuukausi lisää ylivelkaantuneiden taloudellista ahdinkoa, kirjoittaa Arhinmäki.

Paavo Arhinmäki vaatii toimenpidealoitteessaan, että hallitus ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin lainsäädännön muuttamiseksi niin, että

– pikaluottoja tarjoavilla yrityksillä on rekisteröintipakko,
– pikaluottojen myöntäminen on luvanvaraista toimintaa,
– pikaluottoja antavat yritykset ovat Rahoitustarkastuksen valvonnassa,
– pikaluottojen tarjoajien on ilmoitettava luoton todellinen vuosikorko kaikessa mainonnassaan,
– pikaluottojen myöntämisajasta rajataan pois illat ja yöt, jolloin luottoja ei voi myöntää ympäri vuorokauden,
– pikaluottojen antajilla on velvollisuus tunnistaa lainanhakija, jolloin pikavipin ottaminen toisen henkilön nimissä estetään,
– pikaluoton otosta muodostuville erilaisille käsittely-, toimitus- ja muille kuluille määritellään kohtuullinen kulukatto,
– alunperin lyhytaikaiseksi tarkoitettua korkeaa korkoa ei saa periä edelleen, jos takaisinmaksu viivästyy ja että
– pikaluottojen todelliselle vuosikorolle määritellään kohtuullinen korkokatto, joka voisi esimerkiksi olla sama kuin korkolain mukainen viivästyskorko, eli Suomen Pankin viitekorko (joka on 4,25 prosenttia ajalla 1.7.-31.12.2007) lisättynä korkolain mukaisella 7 prosenttiyksiköllä, eli tällä hetkellä korkokatto olisi 11,25 prosenttia.