Suomen joukot pois Afganistanista

Afganistanin tilanne on muuttunut selvästi siitä, kun eduskunta aikoinaan päätti rauhanturvaajien lähettämisestä maahan. Voi aidosti kysyä, onko kysymys jo pikemminkin sodankäynnistä kuin rauhanturvaamisesta.

 

Tämän vuoksi Vasemmistoliitto on vaatinut hallitukselta selontekoa Afganistanin tilanteesta. Selonteon antamista ei aluksi pidetty tarpeellisena, mutta nyt selvitys on tulossa myöhemmin syksyllä eduskuntaan. Ei kuitenkaan riitä, että keskustelua Afganistanin tilanteesta käydään lokakuussa. Keskustelu on käytävä nyt.

 

Kokoomuksen johdolla Suomen ulkopolitiikkaa on suunnattu kohti Natoa ja Yhdysvaltain liittolaisuutta. Ulkoministeri Ilkka Kanervan vierailu Yhdysvaltain ulkoministerin Condoleezza Ricen luona poiki ilmeisesti jonkinasteisen lupauksen lisäjoukkojen lähettämisestä Afganistaniin. Myöhemmin toinen kokoomusministeri Jyri Häkämies sekoili vielä 100 000 kalashnikovin kanssa.

 

Kun pääministeri Matti Vanhanen kertoo hallituksen kriittisesti suhteutumisesta Darfurin YK-operaatioon osallistumiselle ja samaan aikaan hallituksen piirissä kaavaillaan lisäpanostuksia Nato-johtoiseen Afganistanin operaatioon, on rauhan puolella olevan vasemmiston pakko nousta vastarintaan.

 

Tästä on keskusteltu paljon vasemmistolaisten rauhanaktivistien kanssa. Kriittinen suhtautuminen Afganistanin operaatioon ei ole vain suomalaista keskustelua. Saksan vasemmisto on lähdössä kampanjoimaan joukkoja pois Afganistanista ja samanlaista henkeä on myös esimerkiksi Hollannissa.

 

Tänään olin puhumassa Vasemmistoliiton Lahden kunnallisjärjestön tilaisuudessa Vesijärven satamassa. Siellä nostin esille kysymyksen Afganistanista. Ohessa lyhyt puhereferaatti tilaisuudesta:

 

Lahdessa sunnuntaina puhunut Vasemmistoliiton 1. varapuheenjohtaja kansanedustaja Paavo Arhinmäki vaati täydellistä uudelleen arviointia Afganistanin tilanteesta. Hänen mukaansa hallitus on tekemässä merkittävää Suomen ulkopolitiikan uudelleen suuntaamista, jos se kieltäytyy YK-johtoisesta Darfurin operaatiosta, mutta samalla lisää voimavaroja Nato-johtoisessa Afganistanin operaatiossa.

 

”Afganistanissa on tapahtumassa sama kuin Irakissa, mutta hitaammin. Afganistanilaiset ovat kääntymässä ulkomaalaisia joukkoja vastaan, jotka entistä enemmän koetaan miehittäjiksi. Esimerkiksi ilmapommitukset ja siviilikuolonuhrit ovat kärjistäneet tilannetta.”

 

”On enää vaikeaa sanoa, onko Afganistanissa kysymys rauhanturvaamisesta vai sodankäynnistä. Nyt pitäisi keskustella siitä, mitä tuetaan ja minkä puolesta taistellaan, kun Suomi osallistuu Afganistanin operaatioon.”

 

”Afganistaniin lisäjoukkojen tai -resurssien lähettäminen olisi avoin valtakirja Yhdysvaltain ja Afganistanin hallinnon politiikalle. Talebanien hirmuhallintoa ei kukaan, ei myöskään aivan valtaosa afganistanilaisista, halua takaisin. Mutta oikeuttaako tämä tukemaan muita tahoja, jotka eivät piittaa ihmisoikeuksista?”

 

”Yhdysvaltain liittolaisuuden sijaan Suomen pitää tukea YK:n operaatiota Darfurissa. Kansanmurhan on annettu jatkua jo liian pitkään. Tarvittavia resursseja saadaan esimerkiksi vetämällä Suomen joukot pois Afganistanista”, Arhinmäki vaatii.