Bussipahoinvointia

Toimivan joukkoliikenteen vankkumattomana kannattajana minua hävettää hieman myöntää, että karsastan bussissa matkustamista. Tarkoitan siis niitä ihan perinteisiä pitkän matkan linja-autoja. Lapsena voin pahoin bussimatkoilla ja edelleenkin pitkien matkojen istuminen liikkumatta, omalla paikalla on minulle hankalaa.

 

Tällaisista henkilökohtaisista heikkouksistani huolimattakin minusta on kuitenkin ehdottoman tärkeää, että Suomessa on kattava linja-autoverkosto. Hyvät bussiyhteydet ovat esim. monen raiteettoman kaupungin sekä monen pikkuisen pitäjän elinehto. Ilman toimivaa joukkoliikennettä muuttoliike kasvukeskuksiin kiihtyy entisestään. Ja sanomattakin on selvää, että kattava julkisen liikenteen verkosto on yksi tärkeimmistä tekijöistä, kun puhutaan ilmastonmuutoksen torjumisesta.

 

Valitettavasti näyttää kuitenkin siltä, että hallituksemme potee pahaa asenteellista bussipahoinvointia. Ensi vuoden budjetti lupaa linja-autoliikenteen ostorahoitukseen ja lipputukiin tätä vuotta vähemmän varoja, vaikka kustannukset ovat nousseet huimasti. Toteutuessaan tämä talousarvioesitys ajaa päätepysäkille ensi vuonna ainakin 300 bussivuoroa.

 

Joukkoliikenne on noussut tulevien kunnallisvaalien tärkeäksi teemaksi. Maikkarin muutama viikko sitten teettämästä tutkimuksesta käy ilmi, että tärkeimpänä kuntapalveluna pidetään odotetusti terveydenhuoltopalveluja (69%), toiseksi nousevat kuntien vanhuspalvelut (43%), ja kolmanneksi joukkoliikenne (30%).

 

Vaikka hallitusta ei bussimatkat kiinnostaisikaan, ne ovat kuitenkin tärkeä palvelu tavallisten suomalaisten arjessa. Joukkoliikenne sivuaa monia kuumia puheenaiheita, kuten ilmastonmuutosta, pitkiä työmatkoja, haja-asutusalueiden kurjia liikenneyhteyksiä, kaavoitusta, asuntojen hintoja, unohtamatta tietenkään pääministeri Matti Vanhasen himmelimallia….vai mikä kummelimalli se haulikolla ammuttu yhdyskuntarakenne olikaan.

 

Noin 160 000 ihmistä tulee päivittäin Helsinkiin töihin kaupunkimme rajojen ulkopuolelta. Ei siis ole yhdentekevää meidän helsinkiläistenkään kannalta. puskevatko he kaikki tänne omilla autoillaan, vai pääsevätkö töihinsä kätevästi joukkoliikennettä käyttäen.

 

Vilkkaan ilmastonmuutoskeskustelun ansiosta juuri nyt olisi oivallinen hetki kannustaa ihmisiä käyttämään joukkoliikennettä. Pelkät puheet eivät kuitenkaan riitä, Jos tarjontaa on vähemmän ja lipun hinnat edelleen nousevat, myös matkustajat kaikkoavat, joten tarjontaa on jälleen supistettava.

 

Toisaalta sama kierre on mahdollinen myös toiseen suuntaan: jos bussiyhteydet ovat hyvät, lipun hinnat houkuttelevat ja kalusto hyvässä kunnossa, uskon, että myös matkustajia riittää. Bussin nokka pitää nyt vain haluta kääntää vasempaan, ihmis- ja ilmastoystävälliseen suuntaan.