Kyselytunnin antia
Monesti minulta kysytään, mikset käyttänyt hallituksen kyselytunnilla puheenvuoroa jostain asiasta. Homma ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista, että painamalla vastauspuheenvuoropainiketta saisi automaattisesti mahdollisuuden kysyä. Puhemies päättää, kuka puheenvuorot saa.
Kyselytunnilla alussa on ryhmillä mahdollisuus kysyä keskenään päättämistään asioista ja lopussa tulee vielä mahdollisuus kansanedustajille esittää muita kysymyksiä. Tänään yritin saada sekä ”häntäkysymystä” että osallistua keskusteluun varsinaisista kysymyksistä.
Keskustelun lomassa tuli nopeasti esityslistojen taakse hahmoteltua puheenpohjia. Ajattelin nyt kirjata esimerkinomaisesti, minkälaisia puheenvuoroja olisin käyttänyt saadessani puheenvuoron.
*
Ns. häntäkysymykseksi ajattelin jotain tämän tapaista:
Vasemmistoliitto on rauhan ja liittoutumattomuuden puolella. Siksi vastustamme Suomen Nato-jäsenyyttä. Viime viikolla pääministeri Vanhanen arvosteli rajusti vasemmistoa siitä, että se ilmoitti kansan tahdon ratkaisevan Nato-jäsenyyden.
Toissapäivänä puolustusministeri Jyri Häkämies esitti, ei vain Suomen, vaan myös Ruotsin liittymistä Natoon. Tästä kannanotosta pääministeri on ollut täysin hiljaa.
Pitääkö tämä siis tulkita niin, että pääministeri Vanhanen on samaa mieltä puolustusministeri Häkämiehen kanssa ja hallitus kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä?
*
Vasemmistoliiton ryhmäkysymyksen esitti Erkki Virtanen. Siinä viitattiin tuoreisiin tutkimuksiin, joiden mukaan Suomen sosiaaliturva on jäänyt pahasti jälkeen muiden Pohjoismaiden tasosta. Puheenvuoron saadessani olisin kysynyt suurin piirtein näin:
Suomessa on jo lähes 700 000 EU-tilastojen mukaista köyhää. Keskeinen syy tähän on matala työmarkkinatuen ja peruspäivärahan taso. Viimeisen noin kymmenen vuoden aikana työmarkkinatuki on jäänyt jälkeen kolmasosan palkkatulojen kehityksestä.
Edellisen kerran työmarkkinatukeen tehtiin korotus vuonna 2001, kun Vasemmistoliitto kävi kovan taistelun korotuksen puolesta ns. kymppikampanjalla, kymmenen markkaa lisää työmarkkinatukeen.
Kysynkin, aikooko hallitus lopulta puuttua suomalaisen köyhyyden suurimpaan syyhyn ja tehdä kunnollisen korotuksen työmarkkinatukeen?
*
Peruspalveluministeri Paula Risikko esitti lehtihaastattelussa lapsilisien sitomista indeksiin. Tämän lausunnon toteuttamisen perään kyseltiin. Oma kysymykseni olisi ollut muotoa:
Hallituksen politiikka lapsiperheiden suhteen on ollut kaikkea muuta kuin kiitettävää. Lapsilisien korotuksen ulkopuolelle jää 80 prosenttia perheistä. Yksinhuoltajakorotus ei hyödytä kaikkein köyhimpiä perheitä. Noin 30 000 toimeentulotuen varassa elävää yksinhuoltajaperhettä ei saa korotusta, sillä se lapsilisän korotus vähennetään toimeentulotuen määrästä.
Hallitus esittää asiakasmaksujen korottamista 16 prosentilla ja maksujen sitomista indeksiin. Tämä esitys käy erityisesti lapsiperheiden taskulla, sillä nimenomaan lapsiperheet käyttävät paljon mm. terveyskeskuspalveluita.
Lapsilisän sitominen indeksiin olisi vähintä, mitä hallitus voi tehdä lapsiperheiden aseman parantamiseksi. Ministeri Risikon puolue kokoomus lupasi myös ennen vaaleja lapsilisien sitomisen indeksiin. Se pidetään, mikä luvataan, sanottiin kokoomuksen vaalimainoksissa.
Kysynkin kokoomuksen puheenjohtajalta valtiovarainministeri Jyrki Kataiselta, onko kehyksiin varattu rahaa lapsilisien sitomiseen indeksiin ja millä aikataululla lupaus toteutetaan?
Kommentteja (1)