Vasemmisto haluaa ekologista ja sosiaalista elvytystä
Eilen Juttutupa oli tupaten täynnä, kun olin yhdessä Jutta Urpilaisen (sd.) ja Päivi Räsäsen (kd.) kanssa keskustelemassa elvytyksestä. Osa joutui kääntymään jopa ovelta. Ohessa itselleni tekemäni nuotit avauspuheenvuoroon:
Oppositiojohtajien elvytyskeskustelussa Helsingissä puhunut Vasemmistoliiton 1. varapuheenjohtaja kansanedustaja Paavo Arhinmäki esitti kolmen kohdan ekologista ja sosiaalista elvytystä. Arhinmäki muistuttaa, että monet taloustutkijat ovat vasemmiston lisäksi voimakkaasti kritisoineet hallituksen elvytystoimia.
Esitetyt elvytystoimet ovat paitsi hitaita ja riittämättömiä, myös väärin suunnattuja. Yleisesti nähdään, että valtion menolisäykset elvyttäisivät tehokkaammin kuin esim. verojen alentaminen tai työnantajien Kela-maksujen poistaminen. Arhinmäen mukaan elvytykseen vedoten ajetaan ideologista politiikkaa, jolla ei pystytä estämään lamaa.
Hallitus on laskenut elvytyspakettiinsa toimia, joilla ei todellisuudessa taistella tehokkaasti lamaa vastaan.
– Työnantajien Kela-maksujen poisto on elinkeinoelämän pitkään havittelema miljardisiirto pienituloisilta pääomavaltaisille yrityksille. Kela-maksun poisto ei luo suoraan yhtään työpaikkaa, vaikka valtiovarainministeri Jyrki Katainen pitkin syksyä vaati nimenomaan tehokkuutta elvytyseurojen ja työpaikkojen välille.
– Hyvätuloisille suunnatut veronalennukset on sovittu talouden nousukauden aikana ja niiden mainostaminen uutena elvytyksenä on sumutusta, Arhinmäki totesi.
Paavo Arhinmäki esitti ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää kolmen kohdan pikaista elvytysohjelmaa:
1. Perusturvaa pitää parantaa
– Suurituloisten veronkevennysten sijaan pitää korottaa perusturvan tasoa. Tarvitaan korkeampaa työmarkkinatuen tasoa, parannuksia pienimpiin eläkkeisiin ja helpotusta lapsiperheiden asemaan. Toimeentulotuen minimitasoa on nostettava.
– Kotimainen kysyntä pitää turvata. Hallituksen kaavailemat hyvätuloisten veronalennukset eivät palaudu kotimaahan vaan suuntautuvat säästämiseen ja ulkomaanmatkoihin. Pienituloinen sen sijaan käyttäisi jokaisen ylimääräisenkin euron täällä kotimarkkinoilla.
– Myös peruspalveluiden ylläpitäminen ja kehittäminen on tärkeää elvytystä. Olisiko nyt vihdoin aika satsata pitkään yksityisten lääkäriasemien varjossa näivettyneiden terveyskeskusten ongelmien ratkomiseen ja kehittämiseen?
2. Vuokra-asuntojen rakentaminen vauhtiin
– Nyt on loistava hetki laittaa rakennusmiehet hommiin ja valtion voimin rakennuttaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, joista esimerkiksi Helsingissä on huutava pula.
– Helsingin vuokra-asuntotilanne on nyt huonompi kuin kertaakaan 2000-luvulla ja ihmiset joutuvat jonottamaan asuntoa vuosikausia. Lähes 19 000 asunnonhakijasta noin puolet on kiireellisiä tapauksia: asunnottomia, häätöuhan alla olevia, erittäin ahtaasti asuvia ja vastoin tahtoaan vanhempien luona asuvia.
– Valtion pitää suoraa rahoittaa ja lainoittaa kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa.
3. Investointeja joukkoliikenteeseen ja kestävään energiatuotantoon
– Sen sijaan, että elvytyksen nimissä kilpaillaan nyt erilaisilla tiehankkeilla ja lisätään siinä samalla tulevaisuuden yksityisautoilua, vasemmistolainen elvytyspolitiikka joukkoliikenteen kehittämisestä ja siihen investoimisesta.
– Uusien moottoriteiden sijaan Suomi tarvitsee lisää nopeita rautateitä, jotta julkisesta ekologisesti kestävästä raideliikenteestä saataisiin oikeasti kilpailukykyinen, helppo ja houkutteleva vaihtoehto yksityisautoilulle.
– Uusien rautatiehankkeiden ja perusparannuksen lisäksi pitää löytyä investointitukia myös kaupunkiliikenteeseen. Valtion pitäisi tukea esimerkiksi Helsingin, Tampereen ja Turun uuden raitiotieverkon rakentamista.
– Elvytys pitää nähdä mahdollisuutena panostaa uusiutuviin ja kotimaisiin työllistäviin energiamuotoihin. Samalla elvytys toimissa pitää laittaa panostusta ympäristötöihin, esimerkiksi soiden ennallistamiseen.
Kommentteja (6)