Yliopistolaki siunattiin

 

Eurovaalien tulos ja Martti Korhosen ero Vasemmistoliiton puheenjohtajan paikalta tekivät viime viikosta varsinaisen hullunmyllyn. Viikko olisi ollut kiireinen muutenkin, sillä yliopistolain ratkaisevat käsittelyt ajoittuivat samalle viikolle.

 

Keskiviikkona oli Korhosen eroilmoituksen jälkeen pakko sulkea puhelin, jotta pystyin valmistautumaan sivistysvaliokunnan ratkaisevaan käsittelyyn. Torstaina yliopistolaista keskusteltiin melkein puolille öin ja lopuksi äänestettiin pykälämuutoksista. Tänään tiistaina toisessa käsittelyssä hylkyesitykseni kaatui äänin 168-16.

 

Valiokuntatyöskentelyssä ja pykälä-äänestyksissä emme saaneet mitään tukea vihreiltä, jotka aikaisemmin ovat suhtautuneet lakiin kriittisesti. Mukisematta menivät läpi niin maksuttomuudesta luopuminen, vaatimus vähintään 40 prosentin ulkopuolisten osuudesta yliopistojen hallituksissa kuin viroista luopuminen.

 

Laissa oli paljon myös muita ongelmakohtia, tein parisenkymmentä pykälämuutosesitystä. Edellä mainitut kolme olivat kuitenkin niin tärkeitä periaatteellisia kysymyksiä, että niiden vuoksi Vasemmistoliiton mielestä lakia ei voinut hyväksyä. Valitettavasti loppusuoralla demareiltakin loppui puhti Kimmo Kiljusta lukuun ottamatta.

 

*

 

Yliopistolaki oli äärimmäisen tärkeä vääntö. Kyse oli suurista periaatteellisista kysymyksistä: tutkimuksen ja opetuksen vapaudesta sekä koulutuksen maksuttomuudesta. Sivistysyliopiston ihanteiden sijaan lain taustalla on ajatus yliopistoista eräänlaisina tiedepalveluiden "tuottajina" kansallisen innovaatiostrategian ja muiden politiikka-asiakirjojen tukena. Yliopistoille tuodaan yrityselämästä tuttu johtajavetoinen hallintomalli, tietynlainen akateeminen kapitalismi.

 

Lain valmistelua on kritisoitu kiireiseksi ja huonoksi. Lausuntokierroksella annettu kriittinen palaute sivuutettiin lähes täysin, eikä opiskelijoiden ja yliopistoissa työskentelevien ääntä kuunneltu.

 

Valitettavasti sama käytäntö jatkui myös valiokunnassa. Kuulimme lähes sataa asiantuntijaa, mutta heidän sanomallaan ei ollut suurta vaikutusta lakitekstin muotoiluun.

 

Perustuslakivaliokunnan lausunnosta huomioitiin vain ne kohdat jotka se oli todennut pakollisiksi muuttaa. Sen sijaan perustuslakivaliokunnan yleinen kriittinen henki ei tarttunut sivistysvaliokuntaan. Esimerkiksi perustuslakivaliokunta totesi, että ainakin yliopiston johtavan hallinto-, opetus- ja tutkimushenkilökunnan osalta olisi perusteltua säilyttää virkasuhde. Tähän ei sivistysvaliokunnassa kuitenkaan suostuttu.

 

*

 

Yliopistoyhteisö yritti vaikuttaa vielä lain sisältöön Opiskelijatoiminnan mielenosoituksessa eduskuntatalon portailla ennen lain ensimmäistä käsittelyä. Mielenosoituksessa kysyttiin otetaanko laki uuteen käsittelyyn, jos vasemmisto nousee ensi vaalien jälkeen hallitukseen.

 

Valitettavasti muutoksia on vaikea pysäyttää kun ne on kerran aloitettu. Yksittäisiä pykäliä varmasti voitaisiin silloin tarkastella uudelleen, ja ainakin varmistaa se että lain vaikutuksia todella seurataan kriittisesti. Tärkeä olisi myös huolehtia yliopistojen kunnollisesta resurssoinnista. Rahapula on monilla laitoksilla arkipäivää, ja opiskelija/opettaja-suhde häpeällisen huono.

 

Yliopistolain ympärillä olleessa liikehdinnässä oli positiivista se, että pitkästä aikaa yhteiskunnassa käyntiin kunnollista keskustelua yliopistojen perusarvoista. Yliopistoliikehdintä tempasi mukaan paljon sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole aikaisemmin pyrkineet aktiivisesti politiikan sisältöihin.

 

Toivottavasti tämä liikehdintä jatkuu yliopistoilla. Hallituksia valittaessa ja johtosäännöistä päätettäessä yliopistoyhteisön on jatkettava todellisen autonomian puolustamista.

 

*

 

Vasemmistoliiton koko vastalause ja pykäläehdotukset löytyvät oheisesta linkistä mietinnön alta vastalauseesta 2: