Poliittinen lama

Pidin Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron valtiopäivien avauskeskustelussa eduskunnassa tiistaina 9.2.2010. Tässä puheenvuoroni:

Arvoisa puhemies,

Hallitus on järjestelmällisesti jättänyt huomiotta talouskriisin merkit. Vasemmiston esittämä vaihtoehto on ohitettu olankohautuksin.

Toissa syksynä Vasemmistoliitto toi esiin eduskunnassa, että Suomi on menossa kohti taantumaa ja lamaa. Vaadimme pikaisia elvytystoimia laman torjumiseksi. Tuolloin pääministeri Vanhanen ja valtiovarainministeri Katainen väittivät Vasemmistoliiton pelottelevan ja taantuman ohittavan Suomen.

Kun lopulta valtiovarainministeri Kataisen oli myönnettävä, että taantuma on tulossa, hän arvioi Suomen selviävän siitä muuta Eurooppaa helpommalla. Edes siinä vaiheessa ei käynnistetty todellista elvytystä vaan jatkettiin nousukaudella päätettyä hyvätuloisten veronalennuslinjaa.

Kun viime kesänä Vasemmistoliitto nosti räjähdysmäisesti kasvavan nuorisotyöttömyyden yhteiskunnan kiireisimmäksi ongelmaksi, arvioi valtiovarainministeri Katainen Tilastokeskuksen liioittelevan nuorisotyöttömyyslukuja.

On täysin inhimillistä, että politiikassa tehdään huonoja päätöksiä ja jälkiviisaasti voidaan aina näyttää, missä asioissa olisi kannattanut toimia toisin.

Listasin nämä muutamat esimerkit, jotta näkisimme, että toisenlaista vaihtoehtoa on tarjottu. Virheistä voi myös oppia, ei vain takertua ideologiaan.

Arvoisa puhemies,

Talouskriisin järkyttäminä on tuotu esille vanhuuseläkeiän mekaaninen nosto ja menoleikkaukset. Julkisen sektorin supistamista vaaditaan tehostamisen nimissä.

Laman varjolla ajetaan ideologisista syistä alas julkista sektoria ja halutaan yksityistää palveluja, vaikka tuore tutkimus osoittaa esimerkiksi terveydenhuollon yksityistämisen tulevan kalliiksi.

Vaadittaessa julkisen sektorin supistamista unohdetaan se, että muihin Pohjoismaihin verrattuna meidän julkinen sektorimme on huomattavasti pienempi. Myös Suomen veroaste on jo nyt Pohjoismaiden alhaisin.

Ennen talouskriisiä vuosina 2007-2008 Suomen julkinen talous oli voimakkaasti ylijäämäinen eikä merkittävää kestävyysongelmaa ollut havaittavissa. Oleellisilta osin esillä ollut kestävyysvaje korjaantuu työllisyysastetta nostamalla ja veropohjaa laajentamalla.

Arvoisa puhemies,

Työllisyysasteen nostamista voidaan edistää työurien pidentämisellä, kunhan ensin varmistetaan, ettei työttömyyden pitkittymistä sallita. Esimerkiksi ns. eläkeputken katkaiseminen ei pidennä työuria, mutta heikentää ikääntyvien työttömien asemaa.

Nuorisotyöttömyyden ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä Vasemmistoliitto näkee käyttökelpoisena keinona oppivelvollisuusiän nostamisen 18 ikävuoteen.

Saman asian toteaa myös Jukka Ahtelan työelämätyöryhmä loppuraportissaan, jossa vaaditaan koulutustakuuta toisen asteen opintojen varmistamiseksi kaikille peruskoulunsa päättäville.

Työurat eivät pidenny päivääkään, jos ihmiset uupuvat työssään. Työssä jaksaminen ja työelämässä viihtyminen sekä työn oikeudenmukaisempi jakaminen ovat suuria tulevaisuuden haasteita.

Työn jakaminen työaikaa lyhentämällä vähentää myös työttömyyttä. Näissä asioissa Vasemmistoliitto haluaa olla ennakkoluuloton edelläkävijä Suomessa.

Arvoisa puhemies,

Tällä hetkellä olemme kulkemassa ajassa taaksepäin, kohti 1960-luvun suuria tuloeroja.

Koko kuluvan hallituskauden ajan maamme hallitus on vedonnut sata-komitean keskeneräiseen työhön, kun olemme vaatineet toimia kansalaisten perusturvan nostamiseen ja kaikkein pienituloisimpien kansalaisten aseman parantamiseen.

Sata-komitean työ on nyt valmis, ja mitä siitä jäi käteen? Työn alkuperäisenä tavoitteena olleista sosiaaliturvan uudistamisesta ja köyhyyden torjumisesta ei näy jälkeäkään.

Arvoisa puhemies,

Hallituksella on viimeiset hetket näyttää, että se pystyy muuhunkin kuin tuloerojen kasvattamiseen ja suurituloisten veronkevennyksiin.

Nyt on katsottava eteenpäin. Toisenlainen politiikka on mahdollista.

Vasemmistoliitto on valmis yhteistyöhön oikeudenmukaisemman veropolitiikan, tehokkaamman työllisyyspolitiikan sekä perusturvan parantamisen ja köyhyyden torjumisen puolesta.

Pääministeri Vanhanen ja valtiovarainministeri Katainen.
Tartutteko te tähän kädenojennukseen?