Stoppi ydinvoimahulluudelle

Eduskunnassa on tänään väännetty lisäydinvoiman rakentamisesta. Alla puheeni aiheesta.

Viime lauantaina eduskuntatalon edessä 3000 ihmistä osoitti mieltään ydinvoiman lisärakentamista vastaan. Mukana järjestäjinä oli poliittisia nuoriso- tai opiskelijajärjestöjä kaikkien muiden puolueiden piiristä paitsi kokoomuksen ja perussuomalaisten.

Ydinvoiman lisärakentamista vastaan ei ole vain enemmistö poliittisesta nuorisosta vaan myös koko kansan enemmistö. Tämän joukon tuntoja varmasti kuvasi lauantaina eduskuntatalon edessä raikunut rytmikäs huuto: ”Mauri on tsoukki, eikä meitä naurata!”

Mutta ei esitystä kahdesta uudesta ydinvoimalasta ole tehnyt vain elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen. Sen takana on hallitus, jonka neljästä puolueesta kolme on aikaisemmin suhtautunut kriittisesti ydinvoiman lisärakentamiseen. Perinteisesti keskusta, vihreät ja rkp eivät ole halunneet lisää ydinvoimaa Suomeen. Edellisen kerran, kun ydinvoiman lisärakentamisesta äänestettiin, sekä nykyinen pääministeri Matti Vanhanen että nykyinen elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen äänestivät ydinvoimaa vastaan.

Miten on mahdollista, että hallitus tuo kuitenkin esityksen, jonka myötä Suomesta tulisi asukasta kohti ylivoimaisesti maailman suurin ydinjätteen tuottaja?

Ensinäkin uusiutuvien pakettia myydään osana ydinvoiman lisärakentamista. Tosi asiassa se on kuitenkin irrallinen ydinvoimapäätöksestä. Uusiutuvien paketti on toteutettava EU:n sitovien päätösten vuoksi joka tapauksessa, rakennettiin ydinvoimaa lisää tai ei.

Uusiutuvien paketti on jätetty myös uusiutuvan sähköntuotannon ja sähkönsäästön osalta todella minimaaliseksi, jotta ydinvoimalle jää tilaa. Tällä uusiutuvien paketilla esitystä yritetään myydä erityisesti perustellusti kriittisille keskustalaisille.

Toinen iso syy kahden ydinvoimalan esittämiselle on se, että vihreät ovat hallituksessa ja aikovat pysyä hallituksessa ydinvoimapäätöksestä riippumatta. Väite voi tuntua omituiselta, sillä ovathan Vasemmiston ja vihreiden ydinvoimakannat hyvin samankaltaiset ja vihreät ovat äänestäneet ydinvoimaa vastaan hallituksessa.

Ilmoittamalla jo kolme vuotta sitten hyväksyvänsä hallituksen myönteisen ydinvoimakannan, jos vihreillä on oikeus äänestää vastaan, vihreät avasivat oven kaikkien aikojen ydinvoimakilpailulle. Tämä oli vahva signaali energiayhtiöille ja teollisuudelle, että nyt kannattaa aloittaa lobbaaminen.

Vihreät toimivat hallituksessa suojalehtenä sille, että aikaisemmin ydinvoimakriittiset puolueet ovat voineet kääntää takkiaan. Ydinvoimakriittisestä keskustelusta suurin osa on kanavoitunut vihreiden julkiseen selittelyyn potentiaalisille kannattajilleen.

Hyvät kansanedustajat,

Ratkaisu ydinvoiman lisärakentamisesta on nyt meidän käsissämme. Ydinvoimaan kriittisesti suhtautuvia kansanedustajia löytyy jokaisesta eduskuntaryhmästä. Kummallakaan esitetyistä ydinvoimalaitoksella ei ole suoraan enemmistön tukea eduskunnassa.

Me tässä salissa ratkaisemme sen, annetaanko lupaa yhdellekään uudelle ydinvoimalaitokselle. Siksi demokratian ja eduskunnan uskottavuuden vuoksi nämä päätökset pitää tehdä huolella punniten. Kun vuonna 2002 käsiteltiin edellisen kerran lupaa ydinvoiman lisärakentamisesta, valiokunnat käyttivät kolme kuukautta asiantuntijakuulemisiin ja lausunnon antoi seitsemän valiokuntaa.

Kun nyt hallitus esittää lupaa kahdelle uudelle ydinvoimalaitokselle, pitää asiaa käsitellä vähintään yhtä huolellisesti. Meidän ei pidä eduskunnassa alistua pikaiseen pintapuoliseen käsittelyyn, sillä kysymys on tämän eduskuntakauden merkittävimmästä yksittäisestä päätöksestä, jonka vaikutukset säteilevät tuhansiksi vuosiksi eteenpäin.

Työ- ja elinkeinoministeriön omissa arvioissa vuoden 2008 energia- ja ilmastostrategiassa sähkön lisätarve on korkeintaan 12 terawattituntia. Kaksi uutta suunniteltua ydinvoimalaitosta tuottaisivat todennäköisesti 28 terawattituntia sähköä vuodessa. Vaikka luvut ovat tämän jälkeen hivenen tarkentuneet, joka tapauksessa jopa yli puolet suunniteltujen reaktoreiden sähköntuotannosta menisi vientiin.

Hallituksen omassa ilmasto- ja energiastrategiassa sanotaan, että ydinvoiman lisärakentamista ei sallita "sähkön pysyvää vientiä varten". Hallituksen esitys kahdesta uudesta ydinvoimalasta on ristiriidassa tämän strategian kanssa.

Ei ole siis ihme, että saksalainen energiajätti E.On havittelee Fennovoiman kautta pääsyä rakentamaan ydinvoimaa Suomeen. Eikä liene sattuma, että Fennovoiman hankkeen on ajateltu valmistuvan samaan aikaan, kun Saksassa E.On joutuu sulkemaan vanhoja ydinvoimalaitoksiaan.

Hallituksen esityksellä Suomesta ollaan tekemässä Euroopan ydinvoimareservaatti. Me kannamme tuotannonaikaiset onnettomuus riskit ja tulevat sukupolvet joutuvat kantamaan vastuun säteilevästä ydinjätteestä, mutta sähkö tuotetaan vientiin.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen on sanonut, ettemme saa jättää velkaa tuleville sukupolville. Miksi teidän mielestänne tuleville sukupolville saa jättää kuitenkin säteilevän jätteen?

Ydinvoimaan liittyy aina onnettomuusriski. Vaikka onnettomuus on epätodennäköinen, on se tapahtuessaan mittasuhteiltaan järisyttävä. On vastuutonta sivuuttaa riskit toteamalla, että Suomessa ei voisi onnettomuutta tapahtua.

Olkiluoto 3:n rakentamisessa on havaittu jatkuvia ongelmia: puutteellisia rakennuspiirustuksia, huonosti hitsattuja putkia, virheiden peittelyä betonilla ja keskeneräisiä tukirakenteita. Puhumattakaan ulkomailta tuodun työvoiman maksamattomista palkoista ja sosiaaliturvamaksuista.

Kaiken huipuksi hallitus ministeri Pekkarisen johdolla esittää Fennovoimalle lupaa ydinvoimalan rakentamiseen, vaikka yhtiöllä ei ole lainkaan suunnitelmaa tuottamansa ydinjätteen loppusijoituksesta, eikä edes ydinvoimalan paikka ole vielä tiedossamme. Toiselle ydinvoimalahankkeelle esitetään lupaa siis lähes blankkona.

Lisäydinvoiman tarvetta on perusteltu myös sähköntuotannon kotimaisuudella ja omavaraisuudella sekä suomalaisia työllistävällä vaikutuksella.

Miten omavaraista on ydinsähkö, jos jo tällä hetkellä viidettä ydinvoimalaa rakentaa ranskalais-saksalainen yhteenliittymä saksalaisella lainarahalla ja Ranskan valtion vientituilla, käyttäen japanilaista teknologiaa, intialaista suunnittelua, puolalaista työvoimaa ja australialaista uraania?

Rakennusliiton mukaan vuonna 2009 Olkiluoto 3:n työmaan neljästätuhannesta työntekijästä noin sata oli suomalaisia. On syytä kysyä, millainen tulee olemaan suunniteltujen uusien ydinvoimaloiden työllistävä vaikutus suomalaisille rakentajille?

Sähköntuotannon omavaraisuudella ja sähkön tuonnin loppumisella Venäjältä perusteltiin jo edellistä ydinvoimahanketta vuonna 2002. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan sähkön tuontia on jatkettu edelleen sen halvemman hinnan takia. Ei ole mitään takeita siitä, etteikö sähkön tuontia Venäjältä edelleenkin jatkettaisi.

Kuluttajahintoihin halpa tuontisähkö tai ydinsähkön käyttö eivät ole juurikaan vaikuttaneet. Sähkön hinta määräytyy sähköpörssissä kalleimman tuotantomuodon mukaan. Kuluttajat maksavat ja energiayhtiöt kuittaavat ”tuulen tuomat voitot”.

Mikä on Vasemmiston vaihtoehto hallituksen ydinvoimapolitiikalle?

Ensimmäinen ratkaisu on energian säästö. Ilmaston ja ympäristön kannalta parasta energiaa on sellainen, jota ei tarvitse tuottaa ollenkaan. Hallitus on unohtanut kokonaan vuoden 2008 ilmastostrategiassaan asettamansa säästötavoitteet vuodelle 2020.

Tavoite oli alun perinkin vain puolet EU:n yhteisestä energiansäästötavoitteesta, ja nyt se vaikuttaa kutistuvan entisestään. Päästöt alenevat hallituksen ydinvoimalinjauksilla vain 5–10 %, kun tavoitteena oli 20 %. Näin Suomi säilyy edelleen yhtenä Euroopan suurimmista päästöjen tuottajista henkeä kohden.

Ylettömän energian kulutuksen sijaan on panostettava energiatehokkuuteen. Hajautettu, uusiutuviin energianlähteisiin perustuva energiantuotanto on sekä vaihtoehto ydinvoimalle että kokonaisvaltainen energiaratkaisu.

Vasemmisto haluaa vahvistaa paikallista uusiutuviin perustuvaa energiatuotantoa muutaman jättiläishankkeen sijaan. Tavoitteena oleva matalaenergiayhteiskunta luodaan yhteiskuntarakenteiden oikealla suunnittelulla ja tätä tukevilla rakennusmääräyksillä ja ympäristöverotuksella.   

Uusiutuvien energiamuotojen käytön lisääntyessä sen tarvitsemaan teknologiaan, erityisesti tuulivoima- ja bioenergia-aloille sekä matalaenergiarakentamiseen, syntyy uusia työpaikkoja. Myös viennissä Suomen tulee profiloitua näiden alojen osaajaksi.

Ydinvoimaa on myös tarjottu ratkaisuksi ilmastonmuutoksen haasteisiin. On muistettava, että ydinvoimakaan ei ole päästötöntä. Kun lasketaan mukaan uraanin louhiminen, rikastus ja reaktorikäyttö, raaka-aineen kuljetukset ja voimalaitoksen purun aiheuttamat päästöt, hiilidioksidipäästöt ovat jo noin 30 prosenttia kaasuvoimalan päästöistä.

Lisäksi ydinvoima on aivan liian hidas vaihtoehto ilmastonmuutoksen haasteisiin. Kasvihuonekaasupäästöjä pitää alkaa leikata nyt, ei joskus kaukana tulevaisuudessa. Vuonna 2002 ydinvoiman lisärakentamista perusteltiin hiilivoimalaitosten sulkemisella. Sama perustelu on jälleen nostettu esiin. Kuinka monta kertaa saman hiilivoimalaitoksen voi sulkea?

Lupamenettelyineen lisäydinvoiman rakentaminen vie 10-15 vuotta. Uusiutuva energia olisi hyödynnettävissä heti, jos vain poliittista tahtoa löytyy.

Hyvät kansanedustajat,

Vasemmisto vastustaa ydinvoiman lisärakentamista. Ydinvoiman lisärakentamisen vastustajia on kaikissa eduskuntaryhmissä. Voimme tehdä energia- ja ilmastopolitiikkaa tulevia sukupolvia huomioiden. Meidän yhteinen tehtävämme on laittaa stoppi ydinvoimahulluudelle.