Työläiset ja opiskelijat barrikadeilla

Pidin vappupuheen tänä vuonna Vaasassa. Tässä vappumietintöni:

—

Hyvät toverit,
 
Tänä keväänä on barrikadeille pakotettu sekä työläiset että opiskelijat.

Hallitus ja työnantajat ovat lähteneet rajuun hyökkäykseen työntekijöiden oikeuksia vastaan. Yritykset nostaa mekaanisesti vanhuuseläkeikää ja katkaista ikääntyvien työttömien niin sanottu eläkeputki ovat toistaiseksi kariutuneet työväenpuolueiden ja ammattiyhdistysliikkeen tiukkaan vastarintaan. Porvarit eivät kuitenkaan ole hylänneet tavoitettaan nostaa eläkeikää, vaan etsivät uusia keinoja päästäkseen päämääräänsä.

Työnantajat ovat hyökänneet rajusti myös työntekijöiden laillisia lakkoja vastaan. Sataman ahtaajien taistellessa paremman irtisanomissuojan puolesta työnantajat värväsivät järjestelmällisesti rikkureita. Välittömästi lakon päätyttyä sekä työnantajat että hallituksen edustajat väläyttelivät lakko-oikeuden rajoittamista.

Myös palvelualojen lakossa työnantajat värväsivät ulkopuolisia työntekijöitä lakonalaisiin töihin. Vakituisia työntekijöitä painostettiin töihin lakosta huolimatta.

Elintarviketeollisuudessa yritetään murskata suomalaisen työväenliikkeen keskeisiä saavutuksia. Vuonna 1917 päätettiin kahdeksantuntisesta työpäivästä ja vuonna 1965 eduskunta sääti viisipäiväisestä työviikosta. Nyt työnantajat yrittävät kääntää kehityksen lähes 100 vuotta taaksepäin, vaatimalla kymmentuntista työpäivää ja kuusipäiväistä työviikkoa.

Elintarviketyöläisten kamppailu jatkuu edelleen, ja Vasemmistoliitto tukee tätä taistelua. Kysymys ei ole vain yhden liiton tai tietyn alan kamppailusta. Työelämän heikennykset valuvat nopeasti myös muille aloille, jos taisteluissa annetaan periksi.

Kevään työtaistelut ovat osoittaneet, että työnantajat eivät kunnioita perustuslain ja kansainvälisten sopimusten takaamaan työntekijöiden lakko-oikeutta. Lakko-oikeutta pitäisikin rajoittamisen sijaan laajentaa, jotta lakko olisi aito ase kamppailussa työntekijöiden oikeuksien puolesta.

Laillisen lakon ilmoitusaikaa tulisi merkittävästi lyhentää nykyisestä kahdesta viikosta ja ulkopuolinen työvoima pitäisi lakon aikana kieltää. Nykytilanteessa työnantajat käyttävät kahden viikon ilmoitusaikaa lakon rikkomiseen ja ulkopuolisen työvoiman värväämiseen sovun rakentamisen sijaan.

 
Hyvät toverit,
 
Myös opiskelijoiden oikeuksia ollaan murtamassa. Oikeutta maksuttomaan opiskeluun alettiin murentaa jo viime keväänä uuden yliopistolain yhteydessä. Vasemmistoliitto ainoana puolueena äänesti lain hylkäämisen puolesta eduskunnassa. Ennen kuin lukukausimaksukokeilua on ehditty aloittaa, ovat mm. opetusministeriön työryhmä, OECD ja konsultit esittäneet lukukausimaksuja suomalaisiin korkeakouluihin laajasti.

Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus ja keskeinen tasa-arvoittava tekijä on ollut se, että jokaisella on ollut mahdollisuus opiskella maksutta esiasteelta aina ylimpiin korkeakoulututkintoihin. Lukukausimaksut olisivat paluu menneisyyteen, jossa vain varakkaiden lapsilla oli varaa opiskella.

Muitakin heikennyksiä opiskelijoiden asemaan suunnitellaan. Näitä ovat esimerkiksi opinto-oikeuden rajaaminen vain yhteen tutkintoon tai opiskeluajan rajoittaminen. Yhteiskunnassa, jossa opintotuella ei tule toimeen, on mahdotonta vaatia lyhyitä opiskeluaikoja. Surkean alhainen opintoraha pakottaa tekemään töitä elättääkseen itsensä ja mahdollisen perheensä. Nopea valmistuminen ja työskentely opintojen ohella on mahdoton yhtälö.

Viime viikolla eduskuntatalon eteen kerääntyi arviolta 1500 opiskelijaa osoittamaan mieltään maksuttoman koulutuksen puolesta. Kaikki puolueet lupasivat, ettei lukukausimaksuja tulla perimään seuraavalla hallituskaudellakaan. Lukukausimaksujen laajentaminen on siis mahdollista estää. Se vaatii opiskelijaliikkeeltä viime viikon kaltaisia voimannäyttöjä.

Hyvät toverit,

Työntekijöiden ja opiskelijoiden lisäksi myös itsensä työllistäjät ja pienyrittäjät ovat joutuneet hallituksen suuryrityksiä ja hyvätuloisia suosivien poliittisten päätösten uhreiksi. Hallitus päätti nostaa arvonlisäveroa prosenttiyksiköllä tulevana kesänä. Tarkoitus on jatkaa arvonlisäveron korottamista tulevina vuosina. Arvonlisävero on raju tasavero, joka kohdistuu kovimmin kaikkein pienituloisimpiin. Niihin, jotka joutuvat käyttämään kaikki tulonsa välttämättömyyksiin.

Arvonlisävero on myös mitä suurimmassa määrin työn verottamista, mistä erityisesti kärsivät itsensä työllistäjät ja pienyrittäjät. Mitä muuta näiden osalta arvonlisäverolla leikataan kuin työn tekemistä esimerkiksi palvelu- tai käsityöaloilla?

Sen sijaan varallisuusveroa, pääomaveroa tai osinkotulojen veroa hallitus ei ole valmis korottamaan. Perusteluna on, että niistä saatavat rahasummat ovat liian pieniä valtionvelan riittävään lyhentämiseen. Mutta pienistä puroista kasvaa iso virta. Totuus on, että hallitus haluaa jatkaa valitsemallaan suurituloisia suosivalla verotuslinjalla myös taloustaantumasta toivuttaessa.

Nyt tarvitaan veropohjan laajentamista oikeudenmukaisella tavalla. Suomessa elää 700 000 ihmistä EU:n köyhyysrajan alapuolella. Köyhyyden aiheuttaa surkean alhainen perusturvan taso. Nämä ihmiset käyttävät myös eniten julkisia palveluja. Jotta perusturva voidaan nostaa Vasemmistoliiton vaatimaan 750 euroon ja julkisia palveluita voidaan parantaa, tarvitaan lisää verotuloja. Maksua ei saa kuitenkaan langettaa niiden niskoille, joilla ei ole siihen varaa.

Bästa kamrater,

Alltid när man strejkar eller demonstrerar, börjar högern prata om fosterländskhet. Är det verkligen så, att under lågkonjunktur får man inte kräva sina rättigheter med strejk eller demonstrationer. Högern säger att man ska bara med ödmjukhet ta emot sitt öde, samtidigt när arbetsgivarna försämrar arbetsvillkoren eller skär ner lönerna.

Vem i dagens samhälle är på riktigt fosterländsk? Högern som försvarar storföretagen eller vänstern som kämpar för alla arbetarnas rättigheter? Varför kräver man flexibilitet och ödmjukhet av arbetarna när arbetsgivarna inte själva är villiga att vara flexibla? Varför får vi gång på gång höra nyheter om massuppsägningar och permitteringar?

Är det igen arbetarna och småföretagarna som får betala priset av lågkonjunkturen? Skulle det inte vara fosterländskt att bevara arbetsplatserna på väntan av ekonomisk uppgång, till exempel genom att fördela arbete? Skulle det inte vara fosterländskt att se till att företagen betalar alla s
ina arbetare lika lön och att företagen sköter sina socialskyddsavgifter?

Hyvät toverit,

Suuri ongelma suomalaisessa yhteiskunnassa on ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö. Esimerkiksi rakennustyömailla tilanne on riistäytynyt käsistä. Epärehelliset suomalaisyrittäjät pyörittävät hämäriä bisneksiään esimerkiksi Tallinnaan rekisteröityjen postilaatikkoyritysten kautta. Pääurakoitsijat ja tilaajat hyväksyvät hiljaa väärinkäytökset, eikä hallitus tee mitään tilanteen korjaamiseksi. Valvonta on täysin puutteellista.

Tästä tilanteesta kärsivät ulkomaalaiset työntekijät, joita riistetään maksamalla surkeita palkkoja ja teettämällä ylipitkiä päiviä huonoissa työolosuhteissa. Tilanteesta kärsivät työttömäksi jäävät työntekijät, jotka menettävät työpaikkansa halpatyövoimalle. Aivan yhtä paljon tilanteesta kärsivät rehelliset suomalaiset yrittäjät, jotka eivät pysty kilpailemaan urakoista huolehtiessaan kunnollisista palkoista ja veroista. Ja me kaikki veronmaksajat kärsimme harmaaseen talouteen katoavien verotulojen menetyksestä.

Vasemmistoliitto vaatii hallitusta huolehtimaan siitä, että Suomessa toimivat yritykset noudattavat suomalaisia normeja ja työehtosopimuksia. Tämä edellyttää tilaajavastuulain vahvistamista ja sanktioiden tiukentamista. Viranomaisille on turvattava edellytykset riittävälle valvonnalle ja rikkomusten estämiselle. Ammattiyhdistysliike tekee valvonnassa arvokasta työtä, mutta ammattiliittojen niskoille voi kaataa viranomaisvastuuta.

Vasemmistoliitto on esittänyt lakisääteistä kymmenen euron minimituntipalkkaa yleis- ja normaalisitovien työehtosopimusten rinnalle. Työllä on tultava toimeen. Riittävä minimipalkka tuo toimeentulon lisäksi muitakin etuja. Nuoria ja maahanmuuttajia käytetään usein hyväksi palkkoja polkemalla. Minimipalkka tekee työmarkkinoista reilumpia, kun työnantajat ovat samalla viivalla. Työntekijöiden hyväksikäyttö vähenee. Pienituloisten ostovoiman lisääntyminen tukee parhaiten kotimaista kysyntää ja työllisyyttä.

Hyvät toverit,

Työelämä koventuu ja pirstaloituu kovaa vauhtia. Osa työntekijöistä tekee ylipitkiä työpäiviä, jotka koostuvat normaalista työajasta ja harmaista ylityötunneista, joista ei makseta palkkaa. Osa työntekijöistä taas tekee vasten tahtoaan osa-aikatyötä, josta maksettava palkka ei riitä elämiseen.

Vuokratyöt ovat lisääntyneet ja pätkätöiden työssäolojaksot lyhentyneet. Työelämän pelisäännöt eivät ole ehtineet muutokseen mukaan ja niitä pyritään koko ajan huonontamaan. On syntynyt yhä suurempi köyhien työssäkäyvien joukko.

Työttömyyden nujertaminen on yhteinen tavoitteemme. Työn jakaminen työaikaa lyhentämällä on yksi keino tähän tavoitteeseen pääsemiseksi. Samaan aikaan kun nykyhallituksen politiikasta heijastuu nopeuden ja tehokkuuden ideologia, useimmat työntekijät haluaisivat tutkimusten perusteella lisää vapaa-aikaa.

Työajan lyhentäminen lisäisi työssä viihtymistä, vähentäisi sairauslomia ja lisäisi sitä kautta työn tuottavuutta. Tämä työn tuottavuuden kasvu maksaisi takaisin työajan lyhentämisen kustannuksia. Minimipalkkajärjestelmä mahdollistaisi työn jakamisen myös pienituloisemmille.

Bästa kamrater,

Senaste onsdag fyllde Vänsterförbundet tjugo år. 20-åringen till ära offentliggjorde vi partiets nya utseende och den nya sloganen ”Rikedom med värde”. Denna rikedom innebär sådana saker som offentlig service, som är av hög kvalitet, och som är lika för alla. För oss betyder rikedom också grundinkomst, hållbar miljö, trygghet och att man trivs i arbetslivet.

Högerregeringen har tvingat vårt välfärdssamhälle på knän. Vänsterförbundet vill lyfta det opp igen. Tillsammans kan vi göra det.

Hyvät toverit,

Yhteiskunnan ja työelämän koveneminen eivät ole luonnonilmiöitä, johon ei voi vaikuttaa. Poliittisilla päätöksillä voimme vaikuttaa siihen, että rikkautta jaetaan oikeudenmukaisesti kaikille. Kaksikymmentä vuotta täyttänyt Vasemmistoliitto julkisti tällä viikolla uuden logonsa ja uuden ilmeensä. Uudistumistyö jatkuu kesäkuussa puoluekokouksessa hyväksyttävän poliittisen tavoiteohjelman myötä.

Ihmiset ovat oikeutetusti pettyneitä ja turhautuneita nykyisestä politiikasta. Me kaipaamme todellista vaihtoehtoa nykyiselle politiikalle. Toisenlainen politiikka on mahdollista. Me teemme yhdessä toisenlaisen Suomen ja maailman.

Hyvää työväen ja opiskelijoiden vappua!