Yliopistouudistuksesta yt-neuvotteluihin

 

Yliopistoista kuuluu joka päivä huonoja uutisia. Oulun yliopiston yt-neuvottelut aloitettiin helmikuun puolivälissä. Ne koskevat 1600 työntekijää ja tavoitteena on irtisanoa noin 200 työntekijää. Kävin viime lauantaina tapaamassa Oulun yliopiston pääluottamusmiehiä. Tapaamisessa kuulin, että myös Itä-Suomen yliopistossa todennäköisesti aloitetaan lähiviikkoina yt-neuvottelut.

 

Heti nämä uutiset kuultuani ehdotin tiistaisessa sivistysvaliokunnan kokouksessa, että yliopistojen henkilöstö- ja rahoituskysymykset otettaisiin käsittelyyn. Monet valiokunnan jäsenet olivat periaatteessa myötämielisiä ehdotukselleni, mutta asiaa ei päätetty ottaa käsittelyyn kiireisesti vaan sitä jatketaan joskus tulevaisuudessa. Akuutti tilanne on kuitenkin päällä nyt.

 

Samaan aikaan Opetusministeriössä syntyy tiuhaan tahtiin yhä uusia mietintöjä yliopistojen maksullisuuden puolesta. Yliopistolain mukaan lukukausimaksuja voidaan periä ETA-maiden ulkopuolisilta alueilta tulevilta opiskelijoilta tietyissä maisteriohjelmissa. Sivistysvaliokunnan mietinnössä, jossa tarkennetaan yliopistolakiesitystä, tähdennettiin erityisesti lukukausimaksukokeilun määräaikaista luonnetta ja sitä, että päätöksiä tehdään vasta kokeilun ja sen seurausten kartoituksen jälkeen.

 

Äskettäin saimme kuitenkin lukea koulutusvientistrategiasta, jossa maksullisuusajatus on keskeisessä roolissa. Torstaiaamun Helsingin Sanomat kertoo jälleen uudesta mietinnöstä, jossa ehdotetaan tuhannen euron "opintomaksua" lukukaudessa kaikille yliopisto-opiskelijoille. Lukukausimaksua markkinoidaan varmasti pian ainoana ratkaisuna yliopistojen heikkoon rahatilanteeseen.

 

Vaikka opetusministeri Henna Virkkusen (kok.) johdolla vakuutetaan, että lukukausimaksuja ei olla esittämässä suomalaisille opiskelijoille, voi totuus olla toinen. Olisi omituista, jos Virkkusen johtamassa opetusministeriössä toimittaisiin jatkuvasti vastoin ministerin tahtoa. Voi olla, että seuraavaan hallitusohjelmaan lukukausimaksuja yritetään ujuttaa yhdysvaltalaisen konsulttiyhtiön suosituksiin vedoten. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) on nimittäin tilannut tällaisen raportin hallitusohjelman pohjaksi.

 

Oulun yliopisto on kertonut julkisuudessa rahoituksensa olevan vuositasolla 8–9 miljoonaa euroa alijäämäinen. Turun yliopiston rahoitusvajeeksi arvioitiin 3–5 miljoonaa euroa, kun vierailin siellä maanantaina. Muistakin yliopistoista kantautuu samanlaista tietoa.

 

Yliopistolain perusteluissa luvattiin turvata henkilöstön asema. Toisin kävi. Hallitus lupasi myös, että arvonlisäverot ja työnantajamaksut korvataan yliopistoille. Tätäkään lupausta ei ole pidetty, ainakin jos kysyy yliopistoilta itseltään. Opetusministeri Henna Virkkunen kyllä viimeksi torstaina yritti todistaa toista kyselytunnilla.

 

Vasemmistoliitto teki viime keväänä uuteen yliopistolakiin pykälämuutosesityksiä. Kun nämä eivät menneet läpi, esitimme yliopistolakiesityksen hylkäämistä kokonaan lähinnä kolmesta syystä. Valitettavasti tässä viimeisessä äänestyksessä tukea ei tullut edes sosiaalidemokraateilta.

 

Nämä kolme keskeistä syytä olivat henkilökunnan virkasuhteiden muuttaminen työsuhteiksi ja portin avaaminen lukukausimaksuille sekä ulkopuolisen enemmistön mahdollistaminen yliopistojen hallituksiin. Lisäksi Vasemmistoliitto totesi vastalauseessaan, että yliopistolakiesitys tuo akateemisen kapitalismin suomalaisiin yliopistoihin. Näin on tosiaan tapahtunut, vielä nopeammin ja rajummin kuin useimmat meistä uskoivat.

 

Hallituksen on otettava vastuu yliopistojen rahoitusvajeesta ja henkilökunnan irtisanomisista. Enää opetusministeri ja valtionvarainministeri eivät voi piiloutua "yksittäistapauksen" taakse, kuten he tekivät hallituksen kyselytunnilla Oulun yliopiston tapauksesta keskusteltaessa. Enää he eivät voi väittää, että hallitus on uudistuksessa turvannut yliopistojen henkilökunnan aseman.

 

Yliopistotyönantaja vaati muun muassa, että tutkijoille voitaisiin määrätä rajoituksetta lisää opetustehtäviä. Tämä johtaisi vääjäämättä sekä opetuksen että tutkimuksen laadun heikkenemiseen. Työntekijöiden palkallista sairauslomaa ollaan lyhentämässä. Kaiken takana ovat Elinkeinoelämän keskusjärjestön pyrkimykset heikentää työntekijöiden työehtoja laajasti koko yhteiskunnassa.

 

Yliopistot ovat antaneet lakkovaroituksen. Me tuemme yliopistoväkeä taistelussa oikeudenmukaisten työehtojen puolesta. Kyse on paitsi henkilökohtaisista työttömyyden mukanaan tuomista tragedioista, myös kaikille avoimen ja maksuttoman sivistysyliopiston luhistumisesta.