Kurittaako budjetti kulttuuria?
”Kyyti on kylmää” kirjoitettiin viikonlopun Helsingin Sanomien jutussa otsikolla ”Budjettisäästöt kurittavat kulttuuria”. Julkisuuteen on siis jo tihkunut huhuja budjetista ennen sen lokakuista virallista julkistamista.
Kyyti ei ole niin kylmää, kuin Hesarissa väitettiin. Kulttuurista – tässä tapauksessa valtionosuuksien piirissä olevien teatterien, museoiden ja orkesterien rahoituksesta – tullaan säästämään, mutta ei niin paljon, että se horjuttaisi näitä kulttuurilaitoksia. Jokainen säästökohde kulttuurin saralla on väärä, mutta kun kaikkialta säästetään (esimerkiksi armeijan määrärahoista 200 miljoonaa, mikä on suhteellisestikin huomattavasti enemmän), piti valitettavasti leikata myös kulttuuria.
Mutta miksi juuri valtionosuuden piirissä olevilta teattereilta ja museoilta leikataan?
Leikkausten alla olevien taide- ja kulttuurilaitosten valtionosuudet kasvoivat vuodesta 2007 vuoteen 2010 lähes 80 prosenttia. Kulttuuri- ja urheiluministerinä on oltava tyytyväinen siihen, että saimme taisteltua kulttuurilaitosten valtionosuuksien leikkaukset vain muutamaan prosenttiin. Kulttuuriministerin hallinnonalan leikkauksissa tämä tarkoittaa viittä prosenttia, koko budjetissa määrä on vielä alhaisempi, vain muutaman prosentin verran. Veikkausvoittorahoihin leikkaukset eivät kohdistu.
On myös iloittava siitä, että nuorisopuolen leikkaukset saatiin torjuttua. Työllisyysmäärärahoihin tuli 30 miljoonan euron lisäpanostus, joista viisi ohjataan etsivään nuorisotyöhön ja nuorten työpajoihin. Kulttuuri on talouden kestävä voima, joka työllistää varsinkin nuoria.
Helsingin Sanomien jutussa viitattiin myös siihen, etten olisi ollut tavoitettavissa, kun niin sanotusta ”kylmästä kyydistä” kyseltiin. En saanut yhtään yhteydenottoa Helsingin Sanomilta viime viikon lopulla.
Pingback: A esquerda no poder: o caso finlandês | Sentidos Distintos