Veroissa on eroja

Maanantain A-studiossa esitettiin väite, jonka mukaan hallituksen veroratkaisut – vasemmiston myötävaikutuksella – vähentävät verotuksen progressiota ja vievät Suomea kohti tasaverotusta. 

Todistajaksi asiasta oli kutsuttu veroprofessori Heikki Niskakangas, joka on muuten myös oppositiopuolue keskustan jäsen ja puolueen keskeisiin kuuluva talousasiantuntija.

A-studio kysyi, ovatko vasemmistopuolueet siunaamassa tasaveroja.

Vastaus on: eivät ole.

Vasemmistoliiton kynnyskysymyksiä hallitusneuvotteluissa oli se, että tuloeroja pitää Suomessa tasoittaa ja verotuksen oikeudenmukaisuutta lisätä. Siitä, että näin tehdään, on useita esimerkkejä.

Hallitusohjelman mukaan esimerkiksi perustulovähennystä korotetaan 200 miljoonalla eurolla. Perustulovähennys kohdistuu suoraan kaikkein pienituloisimpien, erityisesti sosiaalietuuksia saavien verotukseen.

Työtulovähennyksen korotukseen osoitettavat 200 miljoonaa euroa taas keventävät pienituloisten palkansaajien verotusta, jos ne kohdistetaan oikein.

Lisäksi pääomatulojen verotusta korotetaan 2-4 prosenttiyksikköä 30 prosenttiin ja siinä otetaan pieni askel kohti progressiota, kun yli 50 000 euron pääomatuloja ryhdytään verottamaan 32 prosentin mukaan.

Vasemmisto olisi ollut valmis isompaankin korotukseen. Suunta on kuitenkin oikea, sillä pääomatuloihin tulee progressio ensimmäistä kertaa vuoden 1993 jälkeen.

Hyvä on huomata sekin, että pörssin ulkopuolisista yhtiöistä voi nostaa osinkoja verovapaasti yhä vähemmän. Verottomien osinkojen ylärahaa leikattiin peräti 33 prosentilla. Lisäksi lahja- ja perintöverotuksen progressiota lisätään kaikkein suurimpien perintöjen osalta.

Yhteensä nämä muutokset tuovat valtion kassaan noin 240 miljoonaa euroa. Esimerkiksi tällä voidaan rahoittaa perusturvan kohentamista.

A-studio oli niputtanut tasaveroiksi senkin, että esimerkiksi polttonesteiden, alkoholin ja tupakan, makeisten ja virvoitusjuomien verotusta nostetaan. Ne ovat kuitenkin terveys- ja haittaveroja.

Tasaveroiksi niitä ei voi kutsua, sillä viinan, tupakan ja karkkien kulutusta on mahdollista välttää ja vähentää.

Professori Niskakangas väitti jopa, että arvonlisäveron nosto olisi ollut kaikkein pienituloisimpien kannalta oikeudenmukainen ratkaisu.

Juuri näin ei ole. Arvonlisävero on kaikkein selkein tasavero, jota kaikki maksavat saman verran ja joka näin iskee kovimmin kaikkein köyhimpiin.

On parempi nostaa alkoholiin, tupakkaan ja makeisiin iskeviä veroja kuin ruoan, vaatteiden tai lääkkeiden verotusta.

VATT:n puolueettomat laskelmat osoittavat, että kun ynnätään hallituksen ensi vuoden budjetissa tekemät veropäätökset sosiaaliturvan muutoksiin, tuloerot Suomessa supistuvat ja suhteellinen köyhyys pienenee. Työttömyysturvan kohentamisella voidaan nostaa ihmisiä köyhyysloukuista, mutta tuoreiden laskelmien mukaan suurempi tuloeroja tasoittava vaikutus tulee nimenomaan veropäätöksillä.

Vaikka saavutuksia on helppo vähätellä, on tässäkin oleellista suunta. Vasemmisto on valmis lisäämään progressiota entisestään myös tuloverotuksessa, mutta kaikki meidän tavoitteemme eivät kuuden puolueen hallituksessa toteudu. Pitkä marssi kohti tasaisemman tulonjaon Suomea on kuitenkin aloitettu. Vasemmiston tehtävä on pitää huolta siitä, että tältä tieltä ei lipsuta.