Yliopisto on proletarisoitunut

Opetusministeri Henna Virkkunen kehui etukäteen, että uusi yliopistolaki on parasta mitä yliopistoille on tapahtunut niiden perustamisen jälkeen. Sivistysvaliokunnassa kuulemastamme noin sadasta asiantuntijasta kuitenkin vain muutama kannatti lakiesitystä. Kritiikki oli sitäkin painavampaa.

Vasemmisto teki oman vaihtoehtoisen esityksensä yliopistolaista. Siinä painottui tiedeyhteisön todellinen autonomia. Halusimme puolustaa maksutonta sivistysyliopistoa, vastustimme maksullista bisnesyliopistoa.

Lopulta äänestimme koko lakiuudistuksen hylkäämisen puolesta. Siihen oli kolme keskeistä syytä: uudella yliopistolailla avattiin ovi lukukausimaksujen keräämiselle, yliopistojen hallituksiin mahdollistettiin ulkopuolinen enemmistö ja työntekijöiden asemaa heikennettiin.

Uuden yliopistolain hylkäämisen puolesta äänesti Vasemmiston rinnalla vain yksi sosiaalidemokraatti. Kaikki muut eduskunnassa hyväksyivät lain.

*

Uusi yliopistolaki on ollut voimassa reilun vuoden ajan. Nyt on mahdollisuus arvioida lain vaikutuksia. Olen kiertänyt suurimmat yliopistot saadakseni oikean kuvan yliopistomaailman tunnelmista.

Maanantaina Jyväskylän yliopistossa opiskelijoita ja tutkijoita pyydettiin kuvailemaan yhdellä sanalla tunnelmaa uuden lain myötä. Vastaukset olivat hyvin samanlaisia kuin muuallakin Suomessa: epäluuloinen, rasittava, epätietoinen ja (suuri) puhallus.

Tieteentekijöiden liiton ja Professoriliiton jäsenistönsä keskuudessa tekemässä tutkimuksessa vain joka kymmenes pitää yliopistouudistusta onnistuneena. Yli puolet vastaajista näkee uudistuksen onnistuneen huonosti tai melko huonosti. Ei niin fantastista kuin Henna Virkkunen ja Jyrki Katainen ovat hehkuttaneet.

Uuden yliopistolain myötä uusi julkisjohtamisen malli new public management on runtattu läpi yliopistoilla. Työn kontrollointi ja työsuoritusten mittaaminen ovat lisääntyneet. Jyväskylässä tutkija Helena Hirvonen tiivisti tunnelman karusti: ”julkaise tai kuole”.

*

Vasemmisto on jo pitkään puhunut, että työväenluokka ei ole kadonnut mihinkään suomalaisesta yhteiskunnasta. Se vain ei ole yhtä selvärajainen kuin aikaisemmin.

Perinteisten duunareiden rinnalla samanlaisessa alisteisessa ja epävarmassa asemassa on yhä suurempi joukko. Tämän päivän duunareita ovat muiden muassa hoito- ja hoiva-alalla työskentelevät, toimihenkilöt, pienyrittäjät tai vaikkapa apurahatutkijat.

Kuten Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Tapani Kaakkuriniemi tiivisti: ”yliopisto on proletarisoitunut”.

Eduskuntavaalit ovat taistelua myös yliopistojen tulevaisuudesta. Siinä kamppailussa Vasemmisto on yliopistolaisten puolella.