Hengittäminenkin voidaan kieltää

Urheilun ja politiikan joskus vaikeakin suhde on noussut jälleen esiin, kun julkisuudessa on pohdittu, pitäisikö jääkiekon vuoden 2014 MM-kisat ottaa pois Valko-Venäjältä maan heikon ja yhä pahenevan ihmisoikeustilanteen vuoksi. Euroopan unionin ulkoministerit kehottivat kertomaan Valko-Venäjän tilanteesta kansainväliselle ja kansallisille jääkiekkoliitoille.

Lopullinen päätösvalta asiassa on kuitenkin Kansainvälisellä jääkiekkoliitolla. Syksyllä IIHF:n konferenssissa keskustellaan Valko-Venäjän kisoista.

Valko-Venäjän yksinvaltainen presidentti Aljaksandr Lukašenko tunnetaan jääkiekkohulluna, joka itsekin mielellään esiintyy jäällä. Siksi voi olettaa boikotilla olevan suora vaikutus häneen henkilökohtaisesti. Mutta perusteena on vielä enemmän se, että kisoja käytetään valta-aseman pönkittämiseen.

Samalla saattaa herätä kysymys siitä, mitä kaikkia muita urheilukilpailuita pitäisi ihmisoikeussyistä boikotoida? Valko-Venäjän tilanne kuitenkin poikkeaa kaikista muista. Sen ihmisoikeustilanne on selvästi huonompi kuin muissa Euroopan maissa.

Ainoana ja viimeisenä maana Euroopassa se tuomitsee yhä omia kansalaisiaan kuolemaan. Jo kolmatta vuotta peräkkäin Valko-Venäjä on teloittanut kaksi rikoksista tuomittua vuodessa. Itse rikosten ja tuomioiden täytäntöönpanon välillä on usein hyvin lyhyt aika. Omaisille ei kerrota teloitusten ajankohdasta eikä edes sitä, mihin tuomitut on haudattu.

Myös Valko-Venäjän pitäisi sitoutua ensi vaiheessa moratorioon eli siihen, ettei kuolemantuomioita panna täytäntöön. Tavoitteeksi pitää silti asettaa se, ettei yhdenkään eurooppalaisen maan lakipykälissä ole tällaisia tuomioita.

Maan hallinto on kohdellut erittäin kovakouraisesti myös poliittisesti eri mieltä olevia erityisesti joulukuussa 2010 pidettyjen presidentinvaalien jälkeen, jolloin Lukašenko korjasi lähes 80 prosenttia äänistä. Murskalukuja seurasi lähes kaikkien poikkiteloin asettuneiden murskaaminen – jälleen kerran. Maan hajanaisen opposition edustajia, ihmisoikeusaktivisteja ja toimittajia pidätettiin, vangittiin ja pahoinpideltiin.

Erikoiseksi tilanteen tekee se, että tyrmään joutuneiden joukossa oli jopa kuusi presidenttiehdokasta, jotka olivat vaaleissa tarjonneet vaihtoehdon Lukašenkolle. Erityisen traaginen on ollut presidenttiehdokas Andrei Sannikaun kohtalo, jonka mellakkapoliisi pieksi vaalien jälkeisten mielenosoitusten yhteydessä.

Euroopan unioni on määrännyt tietyille Valko-Venäjän hallituksen avainhenkilöille matkustuskieltoja Euroopassa. Samalla Valko-Venäjän hallinto on itse laittanut rajojaan kiinni. Erikoisia ovatkin valkovenäläisille oppositioaktiiveille ja toimittajille määrätyt matkustuskiellot. Niiden kohteeksi on joutunut jopa maan entinen presidentti Stanislau Suskevitš.

Diktaattorit voivat tunnetusti olla herkkähipiäistä väkeä, sillä joskus jopa hengittäminen voi Valko-Venäjällä olla kiellettyä. Kyse ei ole vitsistä. Tämän sai kokea Baranovitšin kaupungista kotoisin oleva paikallinen liikemies, joka halusi viime vuoden lopulla järjestää hengitysharjoituksia kaupungin keskustorilla. Viranomaisten mukaan tämä rikkoi lakia julkisista mielenosoituksista.

Tässä on muutamia syitä, miksi on syytä ainakin pohtia, kannattaako jääkiekon maailmanmestaruuskisat järjestää Minskissa.

Valko-Venäjää ei silti eristää lopullisesti. Mikäli maassa tapahtuu edistystä ihmisoikeuksissa, demokratiassa ja kansalaisvapauksissa, pitää Valko-Venäjää vetää mukaan yhteistyössä. Suomella pitää olla yhteydet hallintoon ja oppositioon sekä tarjota tilaa ihmisoikeusdialogille.