Jättileikkaukset veisivät ojasta allikkoon

Uusi elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok) ilmoitti ensi töikseen, ettei hallituksen sisällä tehtäviin kompromisseihin ole enää varaa. Erityisesti hän sanoi, ettei tässä maassa ymmärretä ”kuinka huolissaan elinkeinoelämä on”.

Mutta mikä olisi vaihtoehto kompromisseille, jonkun osapuolen saneluko? Sellainen ei käy Vasemmistolle.

Kuuden puolueen hallitus on kokoonpano, jonka toiminnan edellytys on yhteinen sopiminen eli kompromissit, joihin tarvitaan kaikkien osapuolten suostumus. Aina nämä kompromissit eivät ole olleet helppoja vasemmistollekaan. Olisi hyvä tietää, puhuuko Vapaavuori nyt vain omissa nimissään.

Elinkeinoelämän keskusliitto on kokeillut saneluasennetta eivätkä jäljet näytä hyviltä.

Suomen edessä olevat haasteet ovat niin isoja, että niihin ei päästä kiinni työnantajapuolen tai kenenkään muun sanelulla tai uhkailuilla. Varsinkin ilmapiirissä, jossa monet voittoa tuottavat yhtiöt irtisanovat joukoittain ihmisiä ja samalla jakavat osinkoja omistajilleen, tällaiset asenteet ovat erittäin vahingollisia.

Yhteisissä ponnistuksissa tarvitaan tasavertaisena osapuolena myös työntekijöitä, jotka tekevät tuloksen elinkeinoelämälle.
Koventuneet asenteet voivat vaikeuttaa myös hallituksen kevään puoliväliriiheä, johon valmistautuminen on jo täydessä käynnissä.

Vasemmiston mielestä hallituksen työn puolivälitarkastelussa ei voida juuttua vanhoihin keinoihin, joista yleensä kaivetaan esiin leikkaukset, työn ja yritysten verotusten alentaminen ja vaatimukset eläkeiän nostamisesta. Ne eivät nyt auta. Jos ryhdytään leikkaamaan, ajaudutaan helposti syvenevään taantumaan ja jatkuvien leikkausten tielle. Tällaiseen kierteeseen Suomi ei saa ajautua.

Nyt on päästävä kiinni uuteen alkuun. Pelkän sopeuttamisen sijaan on luotava uutta kestävää kasvua, työllisyyttä sekä vahvistettava kilpailukykyä tulevaisuuden aloilla.

Kovin huonoja eivät kilpailukyvyn eväät ole, kun jälleen yksi mittaus totesi tällä viikolla Suomen olevan koulutuksessa kärkimaa koko maailmassa. Tasa-arvoa vahvistava suomalainen koulutusmalli on jo nyt vientituote. Sitä se voisi olla tulevaisuudessa yhä enemmän.

Uusi alku tarkoittaa myös panostuksia laajemmin uuteen suomalaiseen osaamiseen ja esimerkiksi matkailuun, puhtaisiin elintarvikkeisiin ja Venäjän kauppaan. Suuria mahdollisuuksia on myös korkeassa, puhtaassa teknologiassa, meriteollisuudessa ja liikenteessä.

Suomi tunnetaan myös arkkitehtuurista, muotoilusta, luovasta taloudesta, kulttuurista ja viihdeteollisuudesta.
Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä vientiponnisteluista, joihin Vasemmisto on valmis yhteistyössä muiden puolueiden, elinkeinoelämän ja työntekijäjärjestöjen kanssa.

Leikkauksilla ja sanelulla koko Suomen yhteisistä haasteista ei nyt selvitä.