Käännös vasemmalle

Raikas vasemmistolainen tuuli puhaltaa nyt Euroopan kahdella kolkalla sekä Ranskassa että Kreikassa eilen pidettyjen vaalien jälkeen. Ranskassa katkesi pitkä oikeistovalta, kun sosialistien Francois Hollande päihitti kivenkovaa oikeistoa edustavan presidentti Nicolas Sarkozyn.

Ranskan vasemmistossa tämä on herättänyt toivoa, jota ei ole nähty sitten 1980-luvun alun, jolloin presidentiksi valittiin erittäin vasemmistolaisella ohjelmalla ja sosialisoimislupauksilla kampanjoinut Francois Mitterrand.

Vasemmiston ehdokas Jean-Luc Melenchon antoikin täyden tukensa Hollandelle vaalien toisella kierroksella. Suunnanmuutos Ranskassa luo toivoa koko Euroopalle. Uusi presidentti on sanonut haluavansa kääntää Ranskan ja koko Euroopan suunnan irti leikkaamisesta ja uusliberaalista talouskurista kohti kasvua, työllisyyttä ja markkinoiden ylivallan rajoittamista. Hän on myös luvannut verottaa rikkaita nykyistä paljon ankarammin ja turvata julkiset palvelut.

Kreikassa muutokset olivat vielä rajumpia. Siellä sosialisteista ja konservatiiveista muodostunut vanha valtatandemi polki yhdessä kunnolla ojaan. Pasokin ja Uusi demokratia – puolueen yhteenlaskettu kannatus romahti alemmas kuin koskaan maan historiassa, lähemmäs 50 prosenttiyksikköä. Kansa rankaisi vanhaa, väsynyttä ja osin myös korruptoitunutta poliittista eliittiä linjasta, joka on ajanut maan konkurssin partaalle ja sosiaaliseen räjähdykseen.

Läpimurron maan toiseksi suurimmaksi puolueeksi teki Suomen Vasemmiston yhteistyökumppani, laaja vasemmiston yhteistyökoalitio Syriza. Itse onnittelin jo tänään liikkeen puheenjohtajaa Alexis Tsiprasia.

Vasemmiston suurvoitto oli protestia ennen muuta Kreikkaa kurittanutta EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston leikkaus-, säästö- ja supistamispolitiikkaa vastaan. Tähän politiikkaan ei Suomikaan ole aivan syytön.

Mihin protesti johtaa, on valitettavasti vielä toinen kysymys. Kreikan vaalijärjestelmän erikoisuuksiin nimittäin kuuluu se, että suurin puolue saa 50 ylimääräistä plussapaikkaa maan 300-jäseniseen parlamenttiin. Näin Suomen kokoomuksen veljespuolue Uusi Demokratia sai kannatustaan selvästi suuremman yli kolmasosan osuuden edustajapaikoista. Nyt sen velvollisuus on ryhtyä kokomaan uutta hallitusta. Mikäli se ei onnistu kolmessa päivässä, vetovastuu siirtyy toiseksi suurimmalle puolueelle eli tässä tapauksessa vasemmiston Syrizalle.

Tehtävästä voi tässäkin tapauksessa tulla äärimmäisen vaikea. Vasemmiston yhteistyötä vaikeuttaa sekin, että yhtäältä Pasokin maine on täysin ryvettynyt kansan silmissä ja toisaalta se, että vanhakantaisten kommunistien KKE kieltäytyy kaikesta yhteistyöstä muiden kanssa. Mikäli kaikki tunnustelut menevät myttyyn, voi kreikkalaisilla olla uudet vaalit edessään jo pian.

Hyvien uutisten ohella Ranskasta ja Kreikasta on tehtävä toinenkin huomio, sillä vasemmisto ei ollut vaaliprosessien ainoa voittaja. Muutoksen tuulet toivat taivaalle myös synkkiä pilviä. Sekä Ranskassa että Kreikassa kaikkein äärimmäinen oikeisto rynnisti eteenpäin jyrkän ulkomaalaisvastaisella kampanjoinnilla.

Kreikassa jopa uusnatsistisia tunnuksia esillä pitävä puolue sai parlamenttiin parikymmentä paikkaa. Kreikan pettureiden on nyt aika pelätä, puolueen puheenjohtaja julisti tänään lehdistötilaisuudessaan. Puolueen tiedetään lietsovan paitsi vihaa, myös suoranaista väkivaltaa maahanmuuttajia kohtaan.

Päällimmäiseksi jäi silti onneksi ihmisten tasa-arvoon ja solidaarisuuteen uskovan vasemmiston voitto. Se kertoo siitä, että toisenlainen politiikka on aina mahdollista ja tuulen suunta voi kääntyä. Nyt vasemmiston onkin yhdistettävä voimansa, jotta raikas puhuri vasemmalta tuntuisi tulevaisuudessa myös muualla Euroopassa.