On osinkojen alentamisen aika

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n nokkamiehet näyttävät lähteneen tunnustelemaan uutta työmarkkinakierrosta nyrkkirauta kädessä.

Ensin EK:n puheenjohtaja vuorineuvos Ilpo Kokkila ilmoitti julkisuudessa, että suomalaisten palkkoja pitäisi alentaa. Tällä viikolla saman järjestön uusi toimitusjohtaja Jyri Häkämies vaati, että suomalaiset tekisivät pidempää työviikkoa ilman erikorvausta, millä olisi sama vaikutus kuin palkkojen alentamisella.

Tulitukea on antanut muun muassa Helsingin Sanomien päätoimittaja Mikael Pentikäinen, joka vaati työttömyysturvan leikkaamista ja opintotuen heikentämistä.

Kokkilan viesti ay-liikkeelle oli, että nyt ei saisi ajaa omaa etuaan. Samalla hän kuitenkin esitti, että yhteisöveroa voitaisiin laskea jonnekin 15 prosentin seutuville. Työnantajat ja omistajat saavat siis edelleen ajaa röyhkeästi etuaan muista piittaamatta.

Palkanalentajien vaatimuksilla olisi edes pientä uskottavuutta, jos heidän puolensa näyttäisi itse esimerkkiä. Nyt siis leikkaamaan osinkoja, bonuksia, sitouttamispalkkioita, ylimääräisiä eläkkeitä ja kultaisia kädenpuristuksia.

Kun joustoja, vyönkiristämistä ja ikäviä päätöksiä vaaditaan, miksi aina vain työntekijöiden pitää olla niiden kohteita?

Tällaisilla asenteilla ja uhkavaatimusten esittämisellä ei saavuteta niitä ratkaisuja, joita koko Suomi nyt tarvitsee. Ay-liikkeestä ja vasemmistosta saa varmasti myös riitakaverin.

Palkkojen alentaminen ja ankara leikkaaminen vain pahentavat tautia. Ne vievät ihmisiltä ostovoiman, laskisivat kysyntää ja ajaisivat koko talouden vielä syvempään syöksykierteeseen. Tässä tilanteessa esimerkiksi työttömyysturvan leikkaamisella olisi karmeat seuraukset.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt sekin, miten leikkauspaineita lisää työnantajajärjestöihin järjestäytyneiden yhtiöiden verokikkailu. Tulos kierrätetään matalamman verotuksen maihin.

Yksi työnantajien kestovaatimuksista on kilpailukyvyn parantaminen. Maailman talousfoorumin tuoreimman mittauksen mukaan Suomen talous on nyt maailman kolmanneksi kilpailukykyisin. Onko tämä jäänyt kokonaan huomaamatta?

Todellista vallankäyttöä on se, että pystyy esittämään oman yksityisen intressinsä yleisenä etuna. Tässä vallankäytössä työnantajat ovat saaneet luotettavan liittolaisen osasta mediaa.

On erikoista, miten media usein pitää EK:ta puolueettomana asiantuntijana talousasioissa, Finanssialan keskusliittoa pankkiverossa, pankkiekonomisteja eurokriisissä ja Veronmaksajien keskusliittoa veroasioissa. Ne eivät ole asiantuntijoita vaan asianosaisia.

Suomen talousongelmat pitää ratkaista luomalla uutta kestävää kasvua, parantamalla työllisyyttä ja vahvistamalla kilpailukykyä tulevaisuuden aloilla. Heikoimmilta leikkaamalla Suomi ei nouse.

Kolumni on alun perin julkaistu Turun Sanomissa.