Poliittisten nuorisojärjestöjen jäsenmäärät selvitetään

Viime viikolla julkisuudessa esitettiin väite, jonka mukaan poliittiset nuorisojärjestöt vääristelevät jäsenmääriään saadakseen suurempaa valtionavustusta. Asiasta on tämän jälkeen käyty kiivasta keskustelua mediassa.

Keskustelussa on hyvä muistaa kaksi asiaa. Valtionapuja ei jaeta jäsenmäärien perusteella. Jäsenmäärien paisuttelu on vasta yhden henkilön kertomukseen perustuva epäily. Asia on kuitenkin selvitettävä nopeasti.

Opetus- ja kulttuuriministeriöministeriö hyväksyy poliittisen nuorisojärjestön avustuskelpoiseksi, kun sillä on vähintään 1 000 henkilöjäsentä ja kokonaisjäsenmäärästä vähintään kaksi kolmasosaa on alle 29-vuotiaita. Tästä voidaan poiketa kielellisen tai muun vähemmistön keskuudessa tai toimialallaan valtakunnallisesti edustavaksi katsottavan järjestön osalta.

Varsinaisessa avustusten jaossa painotetaan aktiivista toimintaa ja toiminnan laatua. Niitä arvioidaan suhteessa kunkin järjestön asettamiin tavoitteisiin ja niiden toteutumiseen. Kun toiminnan laajuutta arvioidaan, otetaan huomioon järjestön säännöllisen toiminnan piirissä olevien nuorten määrä sekä se kuinka vaikuttavaa, yhteiskunnallisesti merkittävää ja alueellisesti kattavaa järjestön toiminta on.

Yhteiskunnallista merkitystä arvioitaessa otetaan huomioon järjestön aktiivisuus yhteiskunnallisissa asioissa sekä nuorten sosiaalisessa vahvistamisessa. Jäsenmäärä antaa vain viitteen järjestön toiminnan laajuudesta.

Viime päivien keskustelussa on tullut esille ajatus, että järjestöjen avustukset tulisi jakaa puolueiden poliittisten voimasuhteiden perusteella. Tämä periaate olisi kyseenalainen nuorisolain näkökulmasta, sillä laissa korostetaan nuorten omaa aktiivista toimintaa avustusten perusteena. Parlamentaarisessa rahoituksessa poliittisten nuorisojärjestöjen rahoitus määräytyisi ensisijaisesti niiden emopuolueiden vaalimenestyksen, ei nuorten oman toiminnan perusteella.

Tämä kytkisi nuorisojärjestöt entistä tiiviimmin puolueisiin, mikä olisi ongelmallista muun muassa siksi, että monien nuorisojärjestöjen suhde puolueeseen on tällä hetkellä hyvinkin itsenäinen. Esimerkiksi tästä syystä valtioneuvoston kanslian asettama puolueita lähellä olevien yhteisöjen rahoitusta selvittävä työryhmä päätyi vuonna 2010 ottamaan kielteisen kannan poliittisten nuorisojärjestöjen rahoituksen siirtämiseen osaksi puoluetukea.

Opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisoyksikkö lähetti perjantaina poliittisille nuoriso- ja opiskelijajärjestöille selvityspyynnön, jossa niitä pyydettiin lähettämään jäsenluettelonsa ja niissä viime vuosina tapahtuneet muutokset.

Poliittinen kanta on arkaluontoinen tieto, joten asiaa tutkittiin tietosuojavaltuutetun kanssa. Tietosuojavaltuutetun kanta on, että OKM:n asettama tarkastaja voi valtionavustuslain nojalla suoritettavaa tarkastusta toteutettaessa käydä läpi jäsenrekisteritietoja.

On tärkeää, että asia tutkitaan ja poliittisten nuorisojärjestöjen maine puhdistetaan vääristä epäilyistä. Toisaalta, jos väärinkäytöksiä tulee esille, niihin on puututtava. Yhtä tärkeää on, että arkaluontoisia tietoja sisältävien jäsenluetteloiden tarkastus tehdään niin, että yksityisyyden suojasta huolehditaan.

Tarkastukset pyritään aloittamaan jo tällä viikolla.