Toisen kierroksen lässähdys

Suomessa käytiin sunnuntaina presidentinvaalien toinen kierros ja tulos tiedetään. Minulta on kysytty, miten arvioin vaalin asetelmia ja lopputulosta. Tässä muutama huomio.

Sauli Niinistön ja Pekka Haaviston kaksinkamppailussa oli paljon symboliikkaa ja mahdollisuus liberaalin ja konservatiivisen Suomen mittelöön. Tuloksena oli kuitenkin lässähdys. Ehdokkaiden poliittisissa linjoissa ei ollut kovin suurta eroa, kuten etukäteenkin arvioitiin. Haavisto on monilla politiikan alueilla yllättävän lähellä Niinistöä. Siksi ei syntynyt suosinut poliittista debattia ja kilpailua. Haavisto ei haastanut Niinistöä.

Tämä heijastui alhaisena äänestysprosenttina sekä huomattavan suurena hylättyjen äänien määränä. Ihmisten oli selkeästi vaikea löytää omaa ehdokastaan.

Presidentinvaaleissa on aikaisemmin myös äänestysprosentti ollut suhteettoman korkea verrattuna muihin vaaleihin ja niiden merkitykseen. Ehkä nyt myös laskeuduttiin presidentinvaaleissa ”normaalimmalle” tasolle suhteessa muihin vaaleihin. Äänestysprosentti pitäisi kuitenkin saada nousemaan kaikissa vaaleissa.
Oman kokemuksen perusteella voin sanoa, että vaalien ensimmäinen kierros oli vauhdikkaampi. Poliittinen keskustelu kävi kovemmilla kierroksilla. Oli erittäin tärkeää, että Vasemmisto osallistui tähän keskusteluun.

Erityisesti pystyimme vaikuttamaan ulko- ja turvallisuuspoliittiseen keskusteluun. Niinistö, joka on ollut hyvin myötämielinen syvemmälle Nato-yhteistyölle ja jopa jäsenyydelle, vetäytyi näistä kannoista. Nyt odotusarvo on, että tämä pitää myös seuraavat kuusi vuotta.

Niinistön keskeisiin vaalilupauksiin kuului se, että syrjäytyneiden nuorten ongelmiin kiinnitetään huomiota. Tästä on vaikea olla eri mieltä. Myös itse pidän nuorten syrjäytymiskehitystä yhteiskunnan suurimpiin kuuluvana ongelmana.

Toivottavasti syrjäytymisen vastaiselle työlle saadaan nyt lisää painoarvoa, kun presidenttikin lähtee asiassa liikkeelle. Silti on vaikea sanoa, tuoko Niinistön asian ympärille kaavailema työryhmä mitään uutta. Ongelmat tunnetaan. Nyt tarvitaan ennen muuta rahaa. Onneksi hallitus lisäsi jo tänä vuonna etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajojen määrärahoja.

Minulta on myös kysytty, vaikuttaako presidentinvaalin tulos hallituksen työhön. Sen soisi näkyvän, että sekä vihreiden että Vasemmiston kannatus on noussut viimeisten puoluekannatuskyselyiden mukaan. Toisaalta myös kokoomuksen kasvanut kannatus voi heijastua niin, että hallituksen sisällä on odotettavissa entistä kovempia poliittisia vääntöjä. Niistä seuraava ja suurin on luvassa jo lähiviikkoina, kun hallitus ryhtyy valmistautumaan kevään kehysriiheen.