Vuosi 2012, kohti ensi vuotta

Menneenä vuotena tapahtui niin paljon, että on vaikeaa muistaa kaikkea. Ministerin hektinen työ yhdistyi alkuvuodesta presidenttiehdokkaan kiireisiin. Syksyllä oli vielä kunnallisvaalit, jotka pitivät puoluejohtajan liikkeessä. Myös henkilökohtaisessa elämässäni tapahtui isoja mukavia asioita.

Vuosi alkoi hyvin, kun köyhyyden vähentämisen ja tuloerojen pienentämisen toimet tulivat voimaan. Asumis- ja työmarkkinatuki nousivat 120 euroa ja toimeentulotuki 25 euroa. Näin yksin asuvalle työttömälle jäi vuokrien nousunkin jälkeen aiemman 419 euron sijaan käteen 461 euroa kuussa. Suomessa vakavaksi muodostunut lapsiköyhyys väheni, kun yhden lapsen yksinhuoltajalle jäi 683 euron sijaan käteen 798 euroa.

Tämä ei valitettavasti köyhyyttä poista, mutta kysymys oli ensimmäisestä tasokorotuksesta työmarkkinatukeen kymmeneen vuoteen ja ensimmäisestä tasokorotuksesta toimeentulotukeen pariinkymmeneen vuoteen.

Suomen sosiaaliturva on monimutkainen ja pahimmillaan se nöyryyttää ihmisiä ja vaikeuttaa heidän työllistymistään. Toisaalta meillä on nykyään työtä tekeviä köyhiä, jotka ovat joutuneet hakemaan palkkansa päälle turvaa sosiaalitoimistosta. Siksi on tärkeää, että vuoden alusta nostettiin sekä työmarkkinatukea että asumistukea. Näin 14 190 kotitaloutta aiempaa enemmän pääsi asumistuen piiriin ja 11 482 kotitaloutta kokonaan pois toimeentulotukiluukulta pelkän Kelan tuen varaan.

Kun elinkeinoelämä vaatii nyt jopa palkanalennuksia, on hyvä muistaa se todellisuus, jossa monet suomalaiset elävät. On hyvä, että valtio tukee aiempaa enemmän niitä, jotka eivät muuten pärjäisi, mutta ei ole oikein, että valtio maksaa palkat yritysten puolesta asumis- ja muina tukina.

*

Vuoden alusta tuli voimaan myös joukko veromuutoksia, joilla laskettiin pienituloisten verotusta ja nostettiin suurituloisten verotusta etenkin pääomatuloista. Tämä on osaltaan helpottanut pienipalkkaisten asemaa, onhan järjetöntä joutua hakemaan yhteiskunnalta tukia, jotta olisi varaa maksaa verot.

Suomen talous oli muun maailman perässä heikolla pohjalla. Kotimainen massatyöttömyys ja lama vältettiin Suomessa lisäämällä julkista kulutusta velkarahalla. Silti paljon ikäviä päätöksiä jouduttiin tekemään. Leikkauksiakin tehtiin ja etenkin armeijan leikkaukset kohdistuivat ulkomailta ostettavien aseiden lisäksi ikävällä tavalla myös työntekijöihin.

Helppoa ei ollut muuallakaan. Yliopistot saivat vain puolet indeksin mukaisesta lisärahasta ja kulttuuripuolella teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuudet pienenivät. Maataloustukia leikattiin ja kunnat saivat puolet vähemmän ylimääräistä yhteisöveroa kuin 2011.

Palveluiden puolella tapahtui hyviäkin asioita. Kunnille annettiin lisärahaa koulujen ryhmäkokojen pienentämiseen ja kerhotoiminnan vakiinnuttamiseen. Nuorisomäärärahoja saatiin kokonaisuutena myös lisättyä osana nuorisotakuuta.

Vuoden lopulla politiikka keskittyi pääosin ikäviin asioihin. Ensin Talvivaaran kaivoksen kipsisakka-allas petti ja paljastui, että sitä ennen oli pettänyt kaikki yrityksen toimintatavoista aina ympäristöviranomaisiin. Ei paljoa lohduttanut, että kriittiset päätökset ympäristöhallinnon alasajosta tehtiin edellisen hallituksen aikana meidän vastustaessa. Nyt tilanne on kuitenkin seurattava loppuun asti, jotta Talvivaara ei unohdu, eikä tällaista pääse sattumaan koskaan enää siellä tai muualla.

Vuoden lopussa tuli myös erittäin ikävä uutinen Turun telakan työntekijöille. Hallitus ei onnistunut turvaamaan loistoristeilijätilausta Turkuun.

Korealaisten omistama STX ei ole halunnut panostaa Turun telakkaan ja se kilpailutti Suomen ja Ranskan valtioita keskenään, kumpi laittaa enemmän verovaroja laivatilaukseen.

Vaikka Suomen valtio päätti antaa niin paljon tukea kuin laki mahdollistaa, sisältäen mm. 600 miljoonan lainatakuun Finnveralta ja 28,3 miljoonan euron innovaatiotuet valtiolta, päätyi loistoristeilijän rakentaminen Ranskaan. Laskelmien mukaan rakentaminen olisi tuonut 11 200 henkilötyövuotta, joten sillä olisi turvattu parin tuhannen työntekijän työ useaksi vuodeksi.

*

Huomenna astuu voimaan monia tänä vuonna tehtyjä päätöksiä, hyviä ja huonoja. Vasemmiston pitkään ajama tarveharkinta työmarkkinatuessa poistuu puolison kohdalla. Jatkossa työttömällä on oikeus omaan toimeentuloon riippumatta puolison tuloista.

Myös perhevapaat paranevat isien osalta, kun vanhempainvapaa pitenee kahdella viikolla ja isät saavat oman kuuden viikon korvamerkityn vanhempainvapaan, jota voi käyttää nykyistä joustavammin aina siihen asti, kun lapsi on kaksi vuotta. Sivari ja intti lyhenevät 15 päivällä.

Myös nuorisotakuu astuu voimaan vuoden alussa. Nuorisotakuu tarjoaa alle 25-vuotiaille sekä alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille koulutus-, harjoittelu-, työpaja- tai työpaikan kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta. Nuorisotakuuseen kuuluu myös koulutustakuu, joka takaa jokaiselle juuri peruskoulunsa päättäneelle koulutuspaikan.

Ikäviä päätöksiä taas on erityisesti arvonlisäveron korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä. Onneksi tätä Vasemmistolle ikävää päätöstä pystyttiin pehmentämään kaikkein pienituloisimpien osalta, kun sosiaalietuuksiin tulee arvonlisäverotuksen korotusta vastaava indeksitarkistus. Huonoja päätöksiä ovat myös mm. lapsilisien indeksitarkastusten ja yliopistoindeksin jäädyttäminen.

Arvonlisäverotuksen korotuksesta huolimatta verotuksen pitäisi ensi vuonnakin kaventaa tuloeroja. Perusvähennyksen ja työtulovähennyksen korottaminen alentaa pienituloisten verotusta. Verotukseen ei tehdä inflaatiotarkistuksia, mikä kiristää erityisesti suurituloisten verotusta. Lisäksi yli 100 000 euroa vuodessa tienaaville tulee uusi veroluokka. Tätä ns. solidaarisuusveroa esitti alun perin Annika Lapintie.

Moni asia parani vuoden 2012 aikana, mutta valitettavasti myös heikkeni ja meillä on vielä paljon korjattavaa yhteiskunnassa. Hallituksen puoliväliriihi ja kehysriihi määrittelevät hyvinvointivaltion tulevaisuutta. Vasemmiston mielestä Suomella on varaa hyvinvointivaltioon. Meillä ei ole varaa valtaviin leikkauksiin.

Toivotan kaikille hyvää uutta vuotta. Minäkin pääsen vähän huilaamaan ja keräämään voimia, kun pidän tammikuun alussa vuosilomaa. Näin jaksamme jatkaa työtä paremman yhteiskunnan puolesta.