Olin tänä vappuna puhumassa Oulussa. Ohessa puheeni kokonaisuudessaan.

Vappuna vasemmisto kokoontuu kaikkialla maailmassa vaatimaan tasa-arvoa, solidaarisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Vappuna on syytä muistaa ja kunnioittaa sitä työtä, jota poliittinen työväenliike on tehnyt jo toista sataa vuotta Suomessa.

Oulussa ja Pohjois-Pohjanmaalla Vasemmisto on rakentanut paitsi hyvinvointia ihmisten arkeen inhimillisempänä työelämänä ja parempina palveluina, myös hyvin konkreettisen näytteen työväenliikkeen voimasta.

Työväenliikkeellä on täällä Oulussa pitkät ja kunniakkaat perinteet, jotka ulottuvat aina liikkeen ensimmäisiin vuosikymmeniin ennen Suomen itsenäistymistä. Tästä osoituksena on tänään tasan sata vuotta täyttävä Oulun Järjestötalo, joka tunnetaan myös nimellä Oulun Gibraltar. Jo vuosisadan ajan se on ollut koti vasemmistolaisille työväenjärjestöille ja työväenlehdistölle.

Vasemmiston puolesta haluan lämpimästi onnitella satavuotiasta Oulun Järjestötaloa ja kaikkia työväenliikkeen uutteria ihmisiä, jotka olette vuosikymmenten saatossa mahdollistaneet sen toiminnan.

Pohjoismaisen hyvinvointivaltion rakentaminen Suomeen on poliittisen ja ammatillisen työväenliikkeen saavutus. Mutta vasemmisto ei pärjää tulevaisuudessa vain menneillä saavutuksilla, tarvitaan eteenpäin katsovaa voimaa.

Vasemmisto kokoontuu kesäkuun alussa puoluekokoukseen Tampereelle. Siellä käsittelyssä on visio punavihreästä tulevaisuudesta. Vaikka teemme työtä joka päivä tavallisten pieni- ja keskituloisten ihmisten puolesta, samalla pitää olla kauempana horisontissa siintävä kiintopiste. Tätä kiintopistettä Vasemmisto pyrkii todenteolla nyt konkretisoimaan.

* * *

Työväenliikkeen kantasana on työ. Työ tarkoittaa paitsi toimeentuloa ja taloudellista itsenäisyyttä, myös työkavereita ja työyhteisöä. Työ tuo sisältöä ihmisen elämään ja osallisuuden yhteiskuntaan. Karl Marx lähti siitä, että työ on ihmisen lajiominaisuus.

SAK:n iskulause oli pitkään: hyvinvointi syntyy työstä. Näin vappupäivänä voinee lisätä myös vääräleukojen jatkon: pahoinvointi syntyy yöstä.

Porvariston hokema taas on ollut viime vuosina, että kaikki työ on arvokasta.

Tulevaisuuteen suuntaavan työväenliikkeen pitää kuitenkin uskaltaa katsoa iskulauseiden taakse ja meidän on kyseenalaistettava myös omia käsityksiämme työstä.

Hyvät ystävät ja toverit,

Kaikki työ ei ole arvokasta. Meillä on kasvava määrä työtä, jossa työehdot eivät ole työntekijän arvoa kunnioittavia. Ihmiset joutuvat tekemään enenemässä määrin työtä, jolla ei tule toimeen ja työehdot sortavan työntekijää.

Vastentahtoiset vuokratyöt, silpputyöt, osa-aikatyöt ja pätkätyöt ajavat työntekijöitä ahtaalle. Vuokrat ja laskut pitää maksaa joka kuukausi ja ruokaa pitää ostaa joka viikko vaikka työtä olisi vain satunnaisesti. Prekariaatti on tämän päivän proletariaatti, jolle työelämä on jatkuvaa kamppailua toimeentulosta.

Siksi tarvitaan parannuksia työlainsäädäntöön. Nollasopimukset lienevät tämän hetken räikein yksittäinen ongelma työelämässä. Työntekijällä on voimassaoleva työsopimus, mutta ei tietoa siitä, onko viikossa nolla tai 40 työtuntia. Ihmisiä ei saa roikottaa tällaisessa epävarmuudessa, siksi nollasopimukset tulisi kieltää kokonaan.

Vastaavassa tilanteessa ovat myös vuokratyöntekijät. Vuokratyössä yrittämisen riski on siirretty vuokratyöntekijän hartioille. Näin ei saa olla. Siksi vuokratyöntekijän turvaksi pitää säätää takuupalkka.

Työn tekemisen uusiin muotoihin kuuluu myös työ kokonaan ilman työsuhdetta, eli freelancerina. Osa freelancereista tai itsensä työllistäjistä on niin sanottuja pakkoyrittäjiä, joille työnteon muoto ei ole vapaa valinta, vaan pakko. Freelanceriksi tai itsensä työllistäjiksi ryhdytään, että olisi edes jotakin työtä.

Palkan pitää olla sellainen, että sillä tulee toimeen. Yleissitovien työehtosopimusten tueksi tarvitaan minipalkkalainsäädäntö. Vasemmisto on ehdottanut 10 euron minituntipalkkaa. Se varmistaisi edes kohtuullisen toimeentulon työstä.

Sillä puolustetaan myös ulkomaalaisten työntekijöiden oikeuksia. Rikollisten työnantajien olisi vaikea maksaa muutaman euron tuntipalkkoja, kun yleisesti tiedettäisiin minimipalkkatasosta.

Näiden muutosten jälkeen voitaisiin ehkä yhtyäkin väitteeseen, että kaikki työ on arvokasta.

* * *

Yksilön tasolla liian usein hyvinvointi ei synny työstä. Pikemminkin pahoinvointi työelämässä on lisääntynyt. Liian moni tekee ylipitkää päivää. Perheen ja työn yhteensovittaminen on vaikeaa.

Työelämän koko ajan kasvavat haasteet ja vaatimukset uuvuttavat työntekijät. Siksi aivan liian moni joutuu jäämään kesken työuran työkyvyttömyyseläkkeelle.

Nyt tarvitaan yhteisiä ponnistuksia työhyvinvoinnin parantamiseksi. Poliittisen ja ammatillisen työväenliikkeen pitää olla työhyvinvoinnin liike.

* * *

Kansantalouden näkökulmasta hyvinvointi syntyy työstä. Siksi tarvitaan uusia työpaikkoja. Valitettavasti työllisyyskehitys on jälleen kääntynyt huonoon suuntaan.

Erityisen huolissaan pitää olla nuorisotyöttömyydestä, joka on koetellut varsinkin Oulua pahemmin kuin muuta Suomea. Juuri nuorena koettu työttömyys ja sen pitkittyminen lisää riskiä joutua syrjään yhteiskunnasta. Siksi nuorisotyöttömyys on suurin ja akuutein ongelma koko Euroopassa. Etelä-Euroopassa jopa yli puolet nuorista on työttöminä.

Vasemmisto on pitkään ajanut nuorisotakuun toteuttamista Suomessa. Tämän vuoden alusta nuorisotakuu astui vihdoin voimiin, molempien työväenpuolueiden yhteistyön ansiosta. Sen tavoite on katkaista kolmen kuukauden kohdalla jokaisen alle 25-vuotiaan tai alle 30-vuotiaan vastavalmistuneen työttömyys tarjoamalla heille työ-, opiskelu- tai harjoittelupaikka.

Erityisesti vastuullani olevan nuorisotoimen osalta nuorisotakuu on lähtenyt hyvin liikkeelle. Jo vuoden 2012 aikana etsivä nuorisotyö tavoitti yli 14 000 nuorta ja se kattaa jo lähes 90 prosenttia maamme kunnista. Työpajatoimintaan osallistuneista nuorista kolme neljäsosaa jatkaa työpajajakson jälkeen työssä, koulutuksessa tai muussa mielekkäässä toiminnassa.

Tukea tarvitsevien nuorten joukko on hyvin moninainen. Työntekijöillä ja viranomaisilla on oltava valmius kohdata nuori ja ohjata tämä tarvittuun palveluun. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että kunnat sitoutuvat nuorisotakuun tavoitteisiin ja edelleen parantavat monialaista, hallintorajat ylittävää yhteistyötä nuorten ohjaus- ja palvelutoimintojen kehittämiseksi.

* * *

Tämän kevään kehysriihessä pyrittiin löytämään ratkaisuja työllisyyden parantamiseen. Yksi kiistanalaisimmista päätöksistä oli yritysten yhteisöveron alentaminen. Yhteisöveron alentaminen oli Vasemmiston näkökulmasta ylisuuri, pahimmillaan se johtaa pohjoismaiden väliseen verokilpailuun kohti pohjaa.

Elinkeinoelämä on vaatinut yhteisöveron alentamista nimenomaan työllisyyden nimissä. Nyt on yritysten vuoro lunastaa lupaukset.

Hallitus tuli elinkeinoelämää vastaan työllisyyden nimissä, mutta ovatko yritykset vastanneet työllisyyslupaukseen?

Suurista työpaikkoja vähentävistä säästöohjelmista ovat ilmoittaneet Nokian alihankkija Tata Consultancy sekä suomalaiset Outokumpu, Metso, Kemira ja Stora Enso. Nokian alihankkijan tapauksessa on kyse uudesta ilmiöstä. Suuryhtiö ulkoistaa ensin työntekijänsä toiselle yhtiölle, joka tekee likaisen työn ja potkii ihmiset pois.

Pahimmillaan irtisanomiset pilkotaan niin pieniin osiin, että niillä voidaan kiertää yhteistoimintalakia. Tällainen temppuilu ihmisten työsuhteilla pitää lopettaa tarvittaessa muuttamalla lainsäädäntöä.

* * *

Toistaiseksi yritysten näytöt ovat olleet surkeita. Poliitikkoja on muotia syyttää puheiden ja tekojen välisestä ristiriidasta. Mutta räikeä on ollut ristiriita myös yritysjohtajien juhlapuheissa ja arkielämän teoissa.

Kansalaisilla ja työväenliikkeellä on oikeus vaatia. Suomalaisten yritysten pitää jo pian tuoda pöytään konkreettinen suunnitelma tai ohjelma toimenpiteistä, joilla ne aikovat lisätä investointeja ja luoda Suomeen uusia työpaikkoja. Sopiva aika tällaiselle tarkastelulle on esimerkiksi ensi syksynä, kun työmarkkinajärjestöjen on määrä aloittaa tuloneuvottelut.

Niiden yhteyteen tarvitaan laaja suomalainen työllisyyssopimus, jossa suurin vastuu on nyt yrityksillä ja elinkeinoelämällä. Teidän vaatimuksiinne on vastattu, nyt on teidän vuoronne kantaa vastuuta.

* * *

Vaikeina taloudellisina aikoina tarvitaan vahvaa ja rohkeaa Vasemmistoa. Työntekijöiden, työttömien, opiskelijoiden, eläkeläisten ja pienyrittäjien kannalta pahinta mahdollista olisi se, jos me luovuttaisimme suosiolla vallan oikeistolla. Kuinka moni aidosti uskoo, että päätökset olisivat parempia, jos Vasemmisto ei olisi niitä tekemässä?

Viimeisin esimerkki tästä oli taistelu osinkoverouudistuksesta. Ei uudistus ole edelleenkään täydellinen tai kaikilta osin Vasemmiston tavoitteiden mukainen. Mutta rohkealla vastarinnalla ja virheiden myöntämisellä osinkoverouudistuksen pahimmat epäkohdat korjattiin ja ensi vuonna osinkoverotuloja kerätään 390 miljoonaa euroa enemmän.

Hallituksessa olemme joutuneet tekemään paljon epämiellyttäviä päätöksiä, monet asiat olisimme tehneet toisin, jos kaikki valta olisi työväellä.

Keskustelen paljon eurooppalaisten sisarpuolueidemme johtajien kanssa. Kun muualla Euroopassa on leikattu työttömyysturvaa, eläkkeitä ja palkkoja, on Suomessa työväenpuolueiden ansiosta tehty toisenlaista politiikkaa.

Kriittisyys on sisäänkirjoitettu vasemmistolaisuuteen. Mutta olemme saaneet myös monia tavoitteitamme eteenpäin.

* * *

Suomi maksaa edelleen kovaa laskua 1990-luvun alun lamasta. Silloin leikattiin kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta. Moni syrjäytettiin tuolloin yhteiskunnasta. Nyt on yritetty välttää nuo virheet.

Samaan aikaan, kun hallitus on tehnyt kipeitä veronkorotuksia ja leikkauksia Suomen velkaantumisen taittamiseksi, on myös pystytty muuttamaan politiikan suuntaa.

Verotusta on muutettu oikeudenmukaisempaan suuntaan. Pitkään jatkunut verotuksen progression heikentäminen on käännetty ja verotus tasaa tuloeroja. Pääomatuloverotusta on kiristetty ja siihen on tullut progressiivinen porras, osinkotuloverotus kiristyy, isotuloisille on säädetty solidaarisuusvero, tuloverotuksen ansiotarkastuksia ei tehdä ja miljoonaperintöjen verotusta on kiristetty. Samaan aikaan pienituloisten verotusta on kevennetty nostamalla perustulo- ja työtulovähennystä.

Työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa on nostettu 120 eurolla, isoin tasokorotus minun elinaikanani. Työmarkkinatuen puolison tarveharkinta poistettiin tämän vuoden alussa. Toimeentulotukeen on tehty ensimmäinen tasokorotus kahteenkymmeneen vuoteen, erityisesti yksinhuoltajia tuettu. Asumistuen tulorajaa on korotettu ja ensi vuonna maksimi neliövuokraa korotetaan. Valtio panostaa myös lisää vuokra-asuntorakentamiseen. Opintoraha sidotaan indeksiin ensi vuoden elokuussa ja toisen asteen opiskelijoiden opintotukea parannetaan.

Erityisen tärkeää on Pohjois-Suomen kannalta, että puolen Suomen ministeri Merja Kyllönen on pystynyt varmistamaan raide- ja tiehankkeille merkittävän rahoituksen. Raidehankkeisiin tehdään historiallisen suuri panostus.

Juuri tähän Vasemmistoa tarvitaan, puolustamaan vaikeina aikoina tavallisia pieni- ja keskituloisia ihmisiä. Siitä ei aina kiitetä tai saada palkintoa, mutta politiikassa ei olla mukana vain helppojen heittojen vuoksi. Köyhän vatsat eivät puheista täyty.

Haluan toivottaa teille kaikille hyvää vappua – kevään, opiskelijoiden ja työläisten juhlaa! Eespäin!