Lisää miehiä hoitoalalle

Nuorena kaverini haaveilivat palomiehen, laskuvarjojääkärin tai jalkapalloammattilaisen ammateista, tai ainakin minä viimeisestä. Sen sijaan en muista poikapuolisten kavereideni haaveilleen sairaanhoitajan ammatista tai muustakaan hoitotyöstä.

Nyt aikuisena kuitenkin huomaan, että tunnen yllättävän paljon hoitotyötä tekeviä miehiä. Joissakin piireissä esimerkiksi mielenterveys- ja päihdetyö koetaan maskuliiniseksi – ehkä niihin liitetyn ”rankkuuden” vuoksi. Toki hoitotyö on erittäin vaativaa, olipa kyse sitten vanhusten tai lasten tai vaikkapa kehitysvammaisten hoidosta.

Itsellänikin on kokemusta hoitotyöstä, kun suoritin siviilipalvelukseni liikuntavammaisten koulussa luokka-avustajana. Minulle tuli hyvin tutuksi hoitoalan arki: raskas työ, kiire ja liian vähäiset henkilöresurssit. Samalla hoitotyön sukupuolittuneisuus kävi hyvin selväksi. Me sivarit olimme ainoita miespuolisia luokka-avustajia.

***

Suomea pidetään maailmalla yhtenä tasa-arvon mallimaista, josta tullaan hakemaan oppia naisten tasa-arvon parantamiseksi ja parempien yhteiskuntien rakentamiseksi. Meillä on velvollisuus ylläpitää osaamistamme tasa-arvoasioissa. Samaan aikaan meidän on myös nähtävä ne puutteet, joita suomalaisessa tasa-arvossa edelleen on. Totuus on itse asiassa huomattavasti karumpi kuin mitä moni luulee. Olemme yhä kaukana sukupuolten välisestä tasa-arvosta monilla mittareilla.

Sukupuolten välisestä tasa-arvosta vastaavana ministerinä olen halunnut kiinnittää huomiota myös miesten rooliin tasa-arvopolitiikassa. Miesten vanhemmuus kaipaa tukea ja on tärkeää turvata isien mahdollisuudet kantaa vastuuta lapsista ja perheen arjesta. Erityisesti erotilanteissa miehet kärsivät epätasa-arvoista kohtelua.

Miesten epätasa-arvosta konkreettisin ja pysäyttävin luku on elinajanodote. Vuonna 2011 syntyneiden poikien elinajanodote on reilut kuusi vuotta tyttöjä lyhyempi.

Kysymys ei ole kuitenkaan vain miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta. Vielä isompi kysymys ovat luokkaeroista johtuvat erot eliniän odotteessa. Köyhä mies kuolee keskimäärin 12,5 vuotta nuorempana kuin rikas mies. Köyhä nainen kuolee keskimäärin 6,8 vuotta nuorempana kuin rikas nainen.

Tämä liittyy moniin sosiaalisiin ja terveysongelmiin sekä riskiryhmiin, joissa erityisesti miehet ovat yliedustettuina, olipa kyse väkivallasta, rikollisuudesta, asunnottomuudesta, nuorten syrjäytymisestä tai päihteiden väärinkäytöstä. Toimenpiteet lähisuhde- ja perheväkivallan poistamiseksi vaativat panostusta ja ne on suunnattava niin, että ne parantavat myös väkivallasta kärsivien poikien ja miesten asemaa.

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisella pyritään siihen, että päätöksenteossa otetaan huomioon miesten ja naisten erilaisuus, ketään ei sukupuolen perusteella tahattomasti suosita eikä sivuuteta. Tämä on tärkeää kaikessa viranomaistoiminnassa.

Miehet tarvitsevat tasa-arvoa, mutta myös tasa-arvo tarvitsee miehiä. Miehet on nähtävä tasa-arvon edistämistyössä sekä toimien kohteina että myös itse aktiivisina toimijoina.

* * *

Voisiko Suomi olla esimerkki myös siinä, että miehet osallistuvat tasavertaisesti kaikkiin niihin töihin, jotka ovat olleet naisvaltaisia?

Meillä on esimerkkejä siitä, miten aikaisemmin miesvaltaisista aloista on tullut naisvaltaisia. Ennen opettajat olivat lähinnä miehiä, nyt miesopettajista on huutava pula. Suomen ja Euroopan ensimmäinen naiseläinlääkäri valmistui vuonna vasta 1918. Muutama vuosi sitten eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa oli vuosikurssi, jonne ei tullut valituksi yhtään miestä.

Nyt vastaavaa muutosta tarvitaan myös hoito- ja hoiva-aloilla.

Hallituksen yksi suurista haasteista on, miten maahan saataisiin lisää työtä. Hoitoalalla työtä olisi, samoin pulaa työvoimasta.

Miksi miehet, joita on jäänyt viime aikojen rakennemuutoksessa massoittain työttömiksi, eivät suuntaa hoiva-alalle?

Syitä on monia. Suomessa työ jakaantuu edelleen voimakkaasti naisten ja miesten aloihin. Yksi tämän kehityksen seurauksista on naisten ja miesten välinen palkkaero. Naisen euro on edelleen vain reilut 80 senttiä.

Kolmikantayhteistyönä etenevän samapalkkaisuusohjelman tavoitteena on palkkaeron kaventaminen 15 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Se on valitettavasti erittäin kova tavoite. Tehyn puheenjohtajan Jaana Laitinen-Pesolan vaatimus suuremmista palkankorotuksista naisille on tervetullut. Tämä merkitsisi myös hoitoalalla työskentelevien miesten palkkojen korottamista.

* * *

Palkkaerojen kaventaminen ja naisvaltaisten alojen euromääräisesti suuremmat palkankorotukset eivät yksin ratkaise tasa-arvo-ongelmaa. Sukupuolen mukaista työelämän eriytymistä on syytä purkaa. Se on asennekysymys.

Kasvatuksella ja aikuisten esimerkillä on suuri vaikutus siihen, millaisia roolimalleja lapset ja nuoret oppivat. Poliisi- ja sairaanhoitajaleikkien luonnollisena pitäminen ei ala lapsista vaan aikuisista.

Tarvitaan esikuvia ja suunnannäyttäjiä. Tehdään yhdessä töitä sen eteen, että Hannan, Helmin ja Marjan rinnalla on yhä useammin Jukka, Jyrki ja Oskari.