Opiskelijat voittivat ja osingot pantiin verolle

Julkisuudessa kovasti odotettu kehysriihi on takana. Koko Euroopan laajuisessa talouskurimuksessa edessä oli hankalia veronkorotuksia ja leikkauksia. Vasemmistolla oli kaksi selkää lähtökohtaa kehysriiheen: massiivisiin leikkauksiin ei ole varaa ja vaikeidenkin päätösten pitää kokonaisuutena tasata tuloeroja.

Talouden tasapainottamiseksi Vasemmisto oli mukana tekemässä monia vaikeita päätöksiä, mutta saavutimme neuvotteluissa myös tärkeitä poliittisia voittoja.

Yksi merkittävimmistä riihen päätöksistä oli, että opintotuen rakenne säilyy nykyisellä pohjalla. Opintotuen perustan muodostaa jatkossakin valtion myöntämä opintoraha ja asumislisä, eikä ketään pakoteta ottamaan opintolainaa. Tämä oli suuri työvoitto Vasemmistolle.

Opintotuesta vastaavana ministerinä olen alusta asti sanonut, etten hyväksy lainapainotteista mallia. Ei voida odottaa, että yhden väestönosan pitää elää velaksi saavuttaakseen perustoimeentulonsa. Lainapainotteista järjestelmää on Suomessa jo aiemmin kokeiltu ja se on todettu toimimattomaksi.

Tasa-arvoinen opiskelumahdollisuus on aivan perustavaa laatua oleva oikeus. Vaikeassa taloustilanteessa on osattava katsoa myös suurempaa kuvaa. Opiskelijoita ei pidä panna talouskriisin maksajiksi.

Kiitos tuesta kamppailullemme kuuluu myös eduskunnan ja Säätytalon edustalla ahkerasti mieltään osoittaneille opiskelijoille. Opiskelijat tekivät voimalla äänensä ja asiansa kuuluvaksi.

Kehysriihen veropäätöksissä on tärkeää, että kokonaisuus kaventaa tuloeroja ja veroratkaisujen pitäisi luoda kasvua ja työllisyyttä.

Verotuksen rakennetta muutetaan siten, että yritysten voitostaan maksamaa veroa vähennetään ja omistajille maksettavien osinkojen verotusta kiristetään. Jatkossa kaikista osinkotuloista maksetaan veroa. Näin ohjataan yrityksiä mieluummin investoimaan ja työllistämään kuin rahastamaan pikavoittoja.

Vasemmisto on jo kauan vaatinut verottomista osingoista luopumista, joten kokonaisuus tervehdyttää suomalaista verotusta. Tämän vastapainona ollut yhteisöveron alennus olisi meidän mielestämme voinut olla pienempi. Suomi ei nyt ainoastaan sopeudu pohjoismaiseen verokilpailuun, vaan on itse osaltaan siinä mukana. Jos tätä kilpailua jatketaan, häviävät kaikkien maiden kansalaiset.

Työllisyyden ja toimeentulon kannalta myös asuntopolitiikan parantaminen oli meille tärkeää. Koti on monelle aivan liian kallis.

Asuntopulaa päätettiin helpottaa suuntaamalla kymmeniä miljoonia euroja lisää valtion tukemaan asuntorakentamiseen, käytännössä kohtuuvuokraisiin vuokra-asuntoihin erityisesti Helsingin seudulla ja isoissa kaupungeissa. Mikäli uudet ja parannetut tukikeinot purevat, vuokratason pitäisi uusissa vuokra-asunnoissa ja perusparannuskohteissa laskea. Asumistuen maksimivuokraa nostettiin, mikä parantaa kaikkien pienituloisimpien asemaa ja työntekomahdollisuuksia.

Liikenteen osalta neuvottelutulokset riihessä olivat jopa odotettua paremmat. Liikenneministeri Merja Kyllönen sai neuvoteltua uusiin hankkeisiin tarvittavat määrärahat. Kuljetustehokkuuden parantamiseksi raskaan liikenteen enimmäismassoja ja mittoja nostettiin. Niiden käyttö teillä tehdään mahdolliseksi vaiheittain suuntaamalla rahoitus yritysten kannalta tärkeimmille reiteille. Tämä alentaa yritysten kuljetus- ja logistiikkakustannuksia merkittävästi pitkällä tähtäimellä. Paraneva tehokkuus vähentää samalla raskaan liikenteen ilmastovaikutuksia.

Olen pitkään sanonut, että hallitusohjelmassa päätetyn Valtion taidemuseon säätiöittämisen aiheuttama aukko veikkausvoittovaroissa muille taiteen edunsaajille on kohtuuton. Olen tehnyt kovasti töitä sen eteen, että iskua saataisiin pehmennettyä. Nyt kehysriihessä hallitus päätti, että veikkausvoittojen rahastoa puretaan määräaikaisesti pehmentämään iskua.

Kulttuurin ja taiteen osalta kehysriihessä jouduttiin valitettavasti tekemään myös leikkauksia. Ne kohdistuvat opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamiin taidelaitosten valtionosuuksiin, joiden indeksikorotukset jäädytetään.

Hallituksen ajamasta sote-uudistuksesta saatiin kehysriihessä linjaus. Sen mukaan 20 000 – 50 000 asukkaan kunnat saavat edelleen järjestää perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Vaativampien palveluiden järjestämiseksi kunnan pitää kuitenkin kuulua laajempaan sote-alueeseen. Tulevassa lakiesityksessä huomioidaan asiasta tehty selvitys. Sosiaali- ja terveysalan palveluiden uudistuksessa Vasemmistolle on ollut tärkeää, että määritellään lähipalvelut, jotka turvataan lähellä kansalaisia asuinpaikasta riippumatta.

Toisin kuin julkisuudessa ennen kehysriihtä spekuloitiin, hallitus pysyi kasassa ja pystyi tekemään vaikeat säästöpäätökset. Kehysriihessä tuli myös selväksi, että ilman Vasemmiston panosta leikkausten lista olisi melko eri näköinen kuin nyt. Kiitos kaikille neuvottelutukea antaneille. Apunne oli ja on edelleen tärkeää.