Perusthatcheriläiset

Elinkeinoelämän keskusliiton johto lähti ennen vuoden vaihdetta tunnustelemaan työmarkkinoiden ilmapiiriä räyhäasenteella ja raamisopimus kaulassa. Ensin esitettiin palkkojen alentamista ja sitten työajan pidentämistä ilman korvausta. Palaute vasemmalta oli murskaavaa.

Ei ole vaikea nähdä, että todellisuudessa palkan leikkaamispuheilla valmisteltiin maaperää palkkojen nollalinjalle ja uusille niin sanotuille rakenteellisille uudistuksille, joilla halutaan heikentää suomalaisten duunarien asemaa.

Mielenkiintoista on, että perinteisesti työnantajaleiriin ja kovaan oikeistoon liitetty linja on saanut yllättäviä uusia lipunkantajia. Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sampo Terhon julkaisi tällä viikolla talousohjelman, jossa hän esitti kolmen miljardin euron leikkauksia, roimaa ruoan ja lääkkeiden arvonlisäveron korottamista, irtisanomissuojan heikentämistä ja vanhempien työntekijöiden palkan ”keventämistä”.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän johto sentään sanoutui esityksistä nopeasti irti. Se on jo kovaa oppositiopolitiikkaa, että vastustaa ohjelmia, joita puoluetoimiston ja eduskuntaryhmän virkailijat ovat olleet tekemässä. Puheenjohtaja Timo Soini on monesti nimennyt ay-liikkeen vihaajan ja tuhoajan Margaret Thatcherin poliittiseksi esikuvakseen. Terhon talousohjelma oli tehty tässä hengessä. Ehkä siksi Soini piti paperia hyvänä avauksena.

Erityisenä silmätikkuna ohjelmaluonnoksessa on kehitysyhteistyö, jota vaaditaan käytännössä lakkautettavaksi. Perussuomalaisten resepti onkin, että Suomen köyhiä autetaan ottamalla pois kaikkein köyhimmiltä kehitysmaista. Heikkoja puolustetaan lyömällä vielä heikompia. Harvoin puolue kuitenkaan uskaltaa haastaa isompia ja vahvempia: kapitalismia, markkinavoimia tai työnantajien sanelua.

Kovan linjan markkinaoikeisto on nyt saanut perussuomalaisten sisältä yhä vahvempia liittolaisia, kun suomalaisia pienituloisia valmistaudutaan taas panemaan kyykkyyn.

Terhon lisäksi tätä koulukuntaa edustaa esimerkiksi puolueen kansanedustaja Olli Immonen, joka blogissaan kirjoittaa, ettei esimerkiksi Turun telakalle pidä antaa senttiäkään veronmaksajien rahaa.

Vasemmisto yritti hallituksessa varmistaa tilauksen telakalle historian suurimmalla innovaatiotuella. Tässä hallitus kuitenkin epäonnistui. Samalla perussuomalaisten eduskuntaryhmässä on kuitenkin ideologista vastustusta työpaikkoja lisääville toimille. Jos olisimme onnistuneet, huutaisivatko persut, miksi verorahoja kaadettiin korealaisille kapitalisteille?

Ehkä opposition pitäisikin selvittää oma linjansa ennen kuin ryhdytään syyttämään muita välikysymyskeskustelussa.

Kolumni on julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehdessä 25.1.2013.