Valkoinen savu nousi

Vanhoina hyvinä aikoina budjettiriihet kestivät päiväkausia ja puoluejohtajien piiput paloivat. Viime vuosina budjettiriihet ovat olleet huomattavasti helpompia. Nyt palattiin jossain määrin vanhoihin aikoihin, kun neuvotteluja käytiin yökausia. Ennen kuin valkoinen savu nousi, budjettiriihen aikataulu oli paukkunut moneen kertaan.

Ensi vuoden budjetti ei ollut pääasiallinen syy pitkiin neuvotteluihin vaan niin sanottu rakenneuudistuspaperi. Budjetti lyötiin pitkälti lukkoon jo keväällä. Auki jäi osa osinkoverouudistuksen porsaanreikien tukkimisesta. Budjetissa päätettiin estää ansiotulojen muuttaminen pääomatuloiksi. Sen sijaan holding-yhtiöiden veronkierto-ongelma ratkaistaan vasta budjettilain yhteydessä.

Vasemmisto on vaatinut koko kesän elvytystä rakentamisella, jonka avulla syntyy työpaikkoja myös muille aloille eri puolille Suomea. Budjetin yhteydessä päätettiin noin 350 miljoonan euron elvyttävästä lisätalousarviosta, jossa rahaa suunnataan muun muassa teiden ja ratojen kunnossapitoon. Finavia Oy:n omaa pääomaa vahvistetaan 200 miljoonalla eurolla, mikä on tarkoitus käyttää muun muassa Helsinki-Vantaan lentokentän laajentamiseen. Kun tämän lisäksi uusien asuntojen rakentamiseen ja vanhojen korjaamiseen osoitetaan lisämäärärahoja, puhutaan puolen miljardin euron elvytyksestä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten homekorjaushankkeisiin osoitetaan yhteensä 15 miljoonaa euroa ja oppilaitosten ja päiväkotien homekorjaushankkeisiin 35 miljoonaa euroa. Kaikki kohteet ovat tässä samalla viivalla, sillä tarkoitus on jakaa avustussumma kaikkien tukikelpoisten ja viranomaiskäsittelyn ehdot täyttävien hankkeiden kesken.

Työllistämiseen tehdään lisäpanostuksia, kun julkisiin työvoimapalveluihin lisätään 25 miljoonaa euroa. Osa tästä kohdistetaan nuorille suunnattavaan palkkatukeen.

Rakennusalan työllisyyden edistämiseksi otetaan vuodelle 2013 käyttöön asuinrakennusten korjaamisen käynnistysavustus, joka kohdennetaan ensisijaisesti lähiöiden asuinrakennusten perusparantamiseen.

*

Huomattavasti isompi ja kauaskantoisempi asia on rakennepaperi. Siinä hahmotellaan toimia, joilla julkisen talouden kestävyyttä parannetaan lisäämällä työllisyyttä, pidentämällä työuria ja taittamalla menojen kasvua.

Osa toimista on sellaisia, joita Vasemmisto on ajanut pitkään ja joista nyt tehdyt päätökset ovat suuria saavutuksia. On toimia, jotka eivät ole meille mieluisia ja lisäksi päätöksiä, jotka ovat Vasemmistolle erittäin hankalia sulattaa.

Kaikkien lasten saaminen esikouluun ja oppivelvollisuusiän pidentäminen ovat olleet Vasemmiston pitkäaikaisia koulutuspoliittisia tavoitteita. Laadukas esiopetus on kaikkien lasten perusoikeus. Esiopetus on ollut tähän saakka vapaaehtoista, minkä vuoksi pieni osa, noin 2–3 prosenttia 6-vuotiaista, ei ole lainkaan hakeutunut esiopetuksen piiriin. Jatkossa kuitenkin esiopetus takaa tasa-arvoiset mahdollisuudet koulun aloittamiseen kaikille lapsille.

Oppivelvollisuuden laajentaminen 17 ikävuoteen on tärkeä askel siihen suuntaan, että peruskoulunsa päättävät nuoret eivät jää tyhjän päälle. Tällä hetkellä näin tapahtuu vuosittain noin 5000 nuorelle. He ovat kaikkein suurimmassa vaarassa syrjäytyä, ja tällä uudistuksella on suuri vaikutus heidän elämäänsä. Tavanomaisten lukion ja ammatillisten oppilaitosten lisäksi vaihtoehtoja ovat kymppiluokka, työpajatoiminta ja oppisopimuskoulutus. Kirjo toteuttaa oppivelvollisuutta on laaja.

*

Lyhyidenkin työpätkien vastaanottaminen pitää Vasemmiston mielestä tehdä mahdolliseksi. Olemme pitkään vaatineet työttömille mahdollisuutta ottaa vastaan pieniä työpätkiä ilman, että se leikkaa työttömyystukea. Työttömyysturvassa päätettiin ottaa käyttöön suojaosuus, jonka ansiosta työtön voi tulevaisuudessa tienata tietyn summan ilman että se pienentää turvaa.

Myös asumistuen tuloharkintaan saatiin läpi samantyyppinen muutos. Hyväksytyssä mallissa jätetään 400 euroa tuensaajaa kohti kuussa huomioon ottamatta kuuden kuukauden ajan työllistymisestä.

Meidän aloitteestamme rakennepaperissa päätettiin myös tiukentaa harmaan talouden vastaista taistelua muun muassa laajentamalla veronumeron käyttöä rakennusalalta muille aloille. Tilaajavastuulakia ja sitä täydentävää lainsäädäntöä tiukennetaan. Tavoitteena on, että pääurakoitsija on vastuussa myös aliurakoitsijoidensa vastuista, jotka liittyvät veroihin, työehtoihin ja sosiaaliturvamaksuihin. Näin pääurakoitsijan ei kannata käyttää palkkoja ja työehtoja polkevia halpatyöfirmoja.

Todella vaikea uudistus meille on päivähoito-oikeuden rajaaminen osa-aikaiseksi, kun jompikumpi vanhemmista on perhevapaalla kotona. Me emme olisi halunneet lähteä rajaamisen tielle ollenkaan. Onneksi rajaus saatiin kuitenkin Vasemmiston ansiosta supistettua koskemaan esitettyä paljon pienempää joukkoa. Saimme taattua kokopäivähoito-oikeuden jatkumisen muun muassa työttömien lapsille – toisin kuin esimerkiksi perussuomalaiset ovat esittäneet. Timo Soinihan ehdotti budjettiriihen alla kokopäivähoito-oikeuden poistamista työttömien lapsilta.

Oikeus kokopäivähoitoon säilyy jatkossakin paitsi työttömien, myös pätkä- ja silpputyöläisten lapsilla, samoin jos perheessä on sosiaalisia syitä, joiden vuoksi kokopäivähoitoa joillekin perheen lapsille tarvitaan. Subjektiivisen päivähoidon rajaus toteutetaan joustavalla tavalla siten, että osa-aikaisen päivähoidon tunnit voi käyttää kuten perhe haluaa. Tarkoitus on, että joinakin päivinä lapsi voisi olla vaikka koko päivän päivähoidossa ja toisena päivänä kotihoidossa.

Tiukat neuvottelut käytiin myös kotihoidontuesta, joka päätettiin kohdistaa puoliksi molemmille vanhemmille. Jos toinen vanhemmista ei pidä hänelle kohdennettua vapaata, perhe menettää vapaan tältä osin. Muutoksen hyvä puoli on, että se toivottavasti tehostaa isien perhevapaiden käyttöä ja sitä kautta myös osaltaan tasaa vanhemmuuden kustannuksia nais- ja miesvaltaisten alojen työnantajille. Budjettiriihessa päätettiin tehdä myös selvitys vanhemmuuden kustannusten tasaamisen eri mallien vaihtoehdoista ja kustannuksista.

Opintotukeen emme olisi halunneet koskea lainkaan. Vasemmisto onnistui kuitenkin torjumaan lainapainotteisen opintotuen, mikä edelleen itsepintaisesti tuotiin neuvottelupöytään ja oli pohjaesityksessä. Nyt saavuttamassamme kompromississa opintotukiaikaa tullaan jatkossa rajaamaan niin, että uusien opiskelijoiden tukijakso on tutkinnon tavoiteaika plus viisi kuukautta. Säästyvä summa käytetään kokonaan opintorahan korottamiseen. Uusien opiskelijoiden opintotuki tulee siis olemaan kestoltaan hieman nykyistä tukijaksoa lyhyempi, mutta tasoltaan korkeampi, korotusta entiseen on arviolta noin 30 euroa kuussa.

Kevään kehysriihen päätösten mukaisesti opintoraha sidotaan indeksiin 1.8.2014 lukien. Lisäksi opintolainan valtiontakausta korotetaan 100 eurolla 400 euroon kuukaudessa. Nykyinen opintolainavähennysjärjestelmä korvataan tutkinnon tehokkaampaan suorittamiseen kannustavalla opintolainahyvitysjärjestelmällä. Itsenäisesti asuvien 18–19-vuotiaiden opiskelijoiden vanhempien tulorajoja korotetaan vaiheittain. Myös maahanmuuttajille tarkoitettu lukio- ja ammattikorkeakouluopetukseen valmistava koulutus otetaan opintotuen piiriin.

*

Mittaluokaltaan massiivisin kysymys on kuntatalouden tulevaisuus. Kuntien palvelut ovat pohjoismaisen hyvinvointivaltion perusta. Päiväkodit, koulut, terveydenhuolto, vanhuspalvelut, kaikki pitää jatkossakin pitää laadukkaina ja kaikkien saatavilla.

Rakennepaperissa lähdetään siitä, että kuntien velvoitteita kevennetään, jotta väestön ikääntymisen aiheuttamaa menojen kasvua hillitään. Tarkoitus on löytää säästöjä siten, että vuonna 2017 kuntien kulut olisivat miljardin pienemmät, kuin jos mitään ei tehtäisi. Veronkorotuksilla ja tuottavuutta parantamalla pitäisi löytyä toinen miljardi.

Kunnat ovat olleet kauan ahtaalla, joten on tärkeää vahvistaa niiden rahoituspohjaa. Kuntien oman päätäntävallan lisääminen velvoitteita vähentämällä voi tuoda hyviäkin asioita mukanaan. Monet kunnille asetetut velvoitteet ovat kuitenkin tärkeitä ja on pelkona, että osa kunnista jättäisi hyvinvointivaltion kannalta olennaisia palveluita järjestämättä. Siksi me teemme työtä koko syksyn, että tehtävien ja velvoitteiden keventämisellä ei uhata hyvinvointia.

Kun lopputulos on selvillä, arvioimme puoluevaltuuston kokouksessa marraskuussa, onko se mahdollista toteuttaa.