Vasemmisto muuttaa maailmaa

Pidin tänään Vasemmistoliiton puoluekokouksessa Tampereella poliittisen tilannekatsauksen. Ohesssa puoluekokouspuhe kokonaisuudessaan.

* * *

Hyvät toverit,

Kolme vuotta on pitkä aika politiikassa. Viime puoluekokouksen jälkeen on käyty peräti kolmet vaalit: eduskuntavaalit, presidentinvaalit ja kunnallisvaalit. Olemme olleet kaksi vuotta hallitus puolue. Meidän näkyvyytemme ja vaikutusmahdollisuutemma ovat lisääntyneet merkittävästi. Puolueen jäsenmäärä on kasvanut ja puoluetoiminnan aktiivisuus on lisääntynyt.

Emme ole nähneet toivottua piikkiä ylöspäin, mutta myöskään mitään romahdusta ei ole kannatuksessa tapahtunut vaikka sitä pahanilmanlinnut kovasti ovat povanneet.

Suhtautumisessa Vasemmistoon on tapahtunut kuitenkin muutos. Meidän potentiaalisten äänestäjien määrä on kasvanut. Jo noin 30 prosenttia suomalaisista suhteutuu positiivisesti Vasemmistoon. Erityisesti olemme vahvistuneet nuorten keskuudessa. Jotain tästä kertoo se, että poliittisista ryhmistä vasemmisto on kaikkein suurin yliopistoissa ja korkeakouluissa.

Meillä on siis kaikki mahdollisuudet kasvaa puolueena, jos annamme itsestämme positiivisen kuvan ulospäin. Vasemmiston pitää olla puolue, joka toimii vahvasti ja on aatteellinen, mutta samalla saa myös muutoksia aikaan. Meidän pitää kriittisesti arvioida politiikkaa ja yhteiskuntaa, mutta myös olla ylpeitä saavutuksistamme. Harva haluaa äänestää puoluetta, jonka oma väki koko ajan sanoo miten huonoja me olemme.

Me yhdessä määritämme puolueen menestysmahdollisuudet. Positiivinen yhteen hiileen puhaltaminen tuo parhaat tulokset.

Hyvät toverit,

Viime puoluekokouksessa hyväksyimme puolueelle tavoiteohjelman. Linjasimme yhdessä yksityiskohtaisesti ne asiat, joiden eteen Vasemmisto tekee työtä seuraavien vuosien aikana.

Seuraavassa puoluekokouksessa on syytä tehdä uusi vastaava yksityiskohtainen ja konkreettinen tavoiteohjelma.
Suomalaisten puolueiden ongelma on se, ettei puolueilla ole ollut rohkeutta hahmotella tavoitteita pitkälle tulevaisuuteen yli vaalikausien. Tällaisten asiakirjojen tekeminen on tietenkin vaikeaa, mutta me olemme tarttuneet rohkeasti haasteeseen.

Vasemmistolainen aate ihmisten välisestä tasa-arvosta ei vanhene yhteiskunnan muuttuessa, mutta tapa hahmottaa ja puhua siitä vanhenee varmasti ilman päivitystä. Siitä on kysymys, kun käsittelemme punavihreää tulevaisuutta.
Hyvät tavoitteet, ohjelmat ja vahva aate eivät kuitenkaan yksin riitä. Mitä parempi toimintakulttuuri- ja organisaatio meillä on sitä vahvempia olemme taistelussa oikeudenmukaisuuden puolesta.

Kun nyt hyväksymme asiakirjan toiminnan kehittämisestä kohti 2020-lukua, on tärkeää huomata, että se kannustaa meitä kaikkia muutoksiin arkisessa käytännön työssä. Asiakirja on vasta alku jatkuvalle toimintatapojen arvioinnille ja kehittämiselle, eikä sen tule kahlita, vaan antaa ideoita jatkotyössä.

Hyvät toverit,

Meille tuloerojen kaventaminen on ideologinen kysymys. Pienet tuloerot ovat paljon muutakin kuin tunne oikeudenmukaisuudesta.

Oikeisto yrittää esittää suuret tuloerot yhteisenä etuna ja niiden vastustamisen kateutena. Kun rikkaimmat menestyvät, putoaa pöydän reunalta murusia köyhimmillekin.

Todellisuus on toinen. Sellaiset valtiot, joissa kaikille halukkaille on kunnollista työtä ja tuloerot ovat pienet, tuottavat laajasti hyvinvointia. Onnellisuustutkimusten kärkipaikoilla keikkuvat säännöllisesti pienten tuloerojen maat.

Pienet tuloerot eivät lisää vain jokapäiväistä hyvinvointiamme, vaan myös talouden kestävyyttä ja vaurastumista. Taloudellisen toimeliaisuuden kannalta on oleellista, että raha kiertää taloudessa laajasti, eikä kuluttaminen keskity vain harvoille.

Suuret tuloerot johtavat kerskakulutukseen, joka ei työllistä etenkään kotimaassa ja kuluttaa ympäristöä lähipalveluiden ja lähituotannon käyttöä enemmän. Punavihreänä puolueena meille on tärkeää ohjata taloutta niin, että kulutus on mahdollisimman kestävää.

Suomi kuuluu yhä maailman mittakaavassa tasa-arvoisiin maihin. Silti meilläkin tuloerot kasvoivat huimasti reilun viidentoista vuoden ajan. Osaksi syynä oli harjoitettu politiikka, osaksi globaalin kapitalismin mukanaan tuomat muutokset yritysten tulonjaossa.

Hyvät toverit,

Vaikka vasemmistossa olemme kriittisiä hallituksen monia päätöksiä kohtaan, pitää meidän uskaltaa antaa arvo omille saavutuksillemme silloin, kun siihen on aihetta.

Vasemmisto suostui hallitukseen vain sillä ehdolla, että hallituksen ohjelmassa lyödään lukkoon tuloerojen kaventaminen. Tuloerojen osalta Vasemmiston vaikutus on kiistaton, me yhdessä olemme muuttaneet politiikan suuntaa.

Vielä emme tiedä, miten talouskriisi ja markkinat ovat tuloeroihin vaikuttaneet, mutta sen tiedämme varmasti, että hallituksen omilla teoilla tuloeroja on kavennettu. Perusturvaa on parannettu ja verotuksen progressiivisuutta on lisätty.

Pieni- ja keskituloisten työntekijöiden saamaan työtulovähennykseen ja kaikkien pienituloisten saamaan perusvähennykseen käytetään vuosittain yli puoli miljardia euroa aiempaa enemmän. Puolueen tavoite alle 10 000 euron vuositulojen verottomuudesta ei ole vielä toteutunut, mutta sitä kohti on menty jokaisessa budjetissa.
Pienituloisten veronalennusten vastapainoksi suurituloisten veroja on korotettu. Suurimmille tuloille on säädetty solidaarisuusvero ja miljoonaperintöjä verotetaan aikaisempaa tiukemmin.

Yleinen pääomavero on noussut kaksi prosenttiyksikköä ja suurien yli 40 000 euron pääomatulojen vero neljä prosenttiyksikköä. Pääomatulojen verotuksen lievä progressio on askel oikeaan suuntaan, parempi olisi toteuttaa meidän oma veromallimme, jossa kaikkia tuloja verotetaan yhdellä progressiivisella asteikolla.

Hyvät toverit,

Jos Vasemmisto olisi saanut yksin päättää, me emme olisi nostaneet arvonlisäveroa. Ratkaisu ei kuitenkaan kokonaisuutena kasvattanut tuloeroja. Vasemmiston vaatimuksesta työttömille ja eläkeläisille hintojen nousu korvattiin aikaistamalla indeksikorotuksia ja pienituloisille työntekijöille ylimääräisillä veronalennuksilla.

Viime päivinä on jälleen keskusteltu arvonlisäveroista. Valtionvarainministeriö on kaivanut hallitusneuvotteluissa hylättyjen mallien hautausmaalta arvonlisäverojen yhdenmukaistamisen. VM:n mallissa mm. ruoka, lääkkeet ja matkaliput kallistuisivat.

Me olemme mukana vain sellaisessa hallituksessa, joka muuttaa verotusta progressiivisemmaksi. Tämä pätee jatkossakin – me emme tule missään tapauksessa hyväksymään VM:n veromallia.

Hyvät toverit,

Vasemmistolle ehkä vaikein päätös tehtiin tänä keväänä, kun kehysriihessä päätettiin alentaa yritysten maksamaa yhteisöveroa. Samalla luovuttiin joistain yritysten verohelpotuksista ja yritystuista sekä korotettiin osinkoverotusta 390 miljoonalla eurolla.

Verokertymä pienenee ja Suomi ottaa osaa verokilpailuun. Toivottavasti naapurimaat eivät ota haastetta vastaan.
Nyt pallo on yritysveron alentamista vaatineilla yritysjohtajilla. Lupaus työllistämisestä pitää myös toteuttaa. Kun seuraa irtisanomis- ja lomautusuutisia, ei ainakaan toistaiseksi näytä siltä, että lupausta oltaisiin lunastamassa.

Osinkoverouudistus oli menossa myös pahasti metsään. Ensimmäinen esityksen porsaanreiät olisivat merkinneet jättipottia kaikkein rikkaimmille. Vasemmisto ilmoitti, ettei se käy, ja että päätöstä pitää muuttaa. Kokoomusministeri Vapaavuori ilmoitti välittömästi, että ” Hallitus ei tule muuttamaan kehysriihessä tekemiään päätöksiä. Piste.” Muut puolueet olivat pitkään hiljaa. Vasemmiston kovan työn jälkeen päätös kuitenkin muutettiin.

Syksyn budjettiriihessä hallituksen hyväksymän lausuman myötä tarkempiin yksityiskohtiin vielä palataan. Hallitus on lyönyt lukkoon osinkoverojen kiristyksen suuruusluokan, mutta hiomista vielä tarvitaan. Mahdolliset porsaanreiät pitää tukkia ja laajamittainen veronkierto on laitettava kuriin.

Hyvät toverit,

Verotuksen lisäksi tuloeroja on kavennettu parantamalla sosiaaliturvaa. Meille tärkeää oli, että sadan euron tasokorotus peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen tehtiin 1) heti ensimmäisenä vuotena 2) yhdessä indeksikorotusten kanssa 3) yhdessä asumistukirajojen vastaavan korotuksen kanssa ja 4) yhdessä toimeentulotuen tasokorotuksen kanssa.
Ilman meidän vaatimaamme tasokorotusta toimeentulotukeen osa tuensaajista ei olisi saanut minkäänlaista korotusta.

Myös asumistukirajojen nosto oli olennaisen tärkeää. Ja jos korotukset olisi ajoitettu hallituksen loppukaudelle, olisi korotusten todellinen taso jäänyt selvästi pienemmäksi.

Tiedämme hyvin, että vielä näillä korotuksilla ei köyhyysongelmaa ratkaista. Oikeansuuntaisia, mutta riittämättömiä. Tämä tuntuu olevan monen kritiikki. Minusta ei kannata vähätellä sitä, että onnistuimme taistelemaan suurimmat tasokorotukset perusturvaan kymmeniin vuosiin tilanteessa, jossa muualla Euroopassa perusturvaa leikataan ja Suomessa on tehty mittavia sopeutustoimia.

Vasemmiston panos oli sosiaaliturvan parantamisessa ratkaiseva. Jos perusturvaa olisi vain nostettu sadalla eurolla ilman indeksejä, asumistukea ja toimeentulotukea, näyttäisi työttömän tili kovin erilaiselta. Meidän roolimme oli ratkaiseva myös siinä, että pienenä askeleena kohti perustuloa poistettiin työmarkkinatuen tarveharkinta puolison tuloihin nähden. Niin kauan kuin minä muistan, olimme vaatineet tarveharkinnasta luopumista.

Hyvät toverit,

Tilastollisesti pienituloisimmat ihmiset ovat opiskelijoita. Olemme estäneet opiskelun maksullisuuden ja opintotuen muuttamisen lainapohjaisemmaksi. Jouduin valamaan uskoa jopa opiskelijaliikkeeseen, joka oli antamassa periksi kovan paineen alla.

Ja asia on taas esillä. Kehysriihestä ei kulunut kuin kaksi kuukautta, kun valtiovarainministeriö jälleen esittää lukukausimaksuja ja lainapainotteiseen opintotukeen siirtymistä. Nämä esitykset osoittavat miten tärkeää on se, että opintotuesta vastaava ministeri on Vasemmistosta torppaamassa heikennyksiä.

Opiskelijoille hallituksella on onneksi muutakin annettavaa kuin torjuntavoittoja, kun opintotuki vihdoin sidotaan indeksiin ensi vuoden elokuussa. Sen jälkeen kaikki etuudet eläkkeistä työttömyysturvaan ja opintotukeen seuraavat hintojen nousua.

Hyvät toverit,

Hallituksessa tehdään päätöksiä, joista osa on meidän tavoitteidemme mukaisia, osa hyviä kompromisseja ja osa vaikeita hyväksyä.

Eurooppa-politiikassa kohtaamme nämä kaikki. On paljon asioita, joille emme voi mitään, koska ne kuuluvat kansallisen päätösvallan alle. On asioita, joihin on myöhäistä vaikuttaa. Kaiken lisäksi kaikki päätökset ovat vähintään 17 maan ja niissä toimivien kymmenien puolueiden kompromisseja.

Ennen vaaleja ilmoitimme, ettemme ole mukana sellaisissa tukijärjestelyissä, joihin ei sisälly sijoittajavastuuta. Sellaisissa emme myöskään ole olleet mukana.

Kaikissa nykyisen hallituksen aikaisissa järjestelyissä pankkien omistajat ovat menettäneet omistustaan apua vastaan. Uusimmassa Kyproksen tukipaketissa sijoittajavastuuta laajennettiin pankkien omistajien ja velkojien lisäksi myös suuria korkovoittoja keränneisiin suurtallettajiin.

Vasemmistoa lukuun ottamatta Suomessa ei ole oltu juurikaan huolestuneita tukipakettien vaikutuksista kriisimaiden kansalaisiin. Samaan aikaan joissain puolueissa on suorastaan pilkattu köyhää kansaa, joka kärsii poliitikkojen vääristä päätöksistä ja pankkiirien ahneudesta. Nationalistisesti on puhuttu vain Suomesta aivan kuin olisimme irrallaan muusta Euroopasta ja maailmasta.

Nyt myös julkisuudessa on alettu myöntää, että kriisiin käytetyt lääkkeet ovat olleet vääriä. Viimeisimpänä jopa IMF on tullut katumapäälle.

Euroopan talouskriisi on itse asiassa monin tavoin hyvin perinteinen pankkikriisi, mutta yhdistettynä maailmanlaajuiseen finanssikapitalismin kriisiin se on käsittämättömän laaja ja tuhoisa. Sitä ei pystytä hoitamaan leikkaamalla vain julkista taloutta. Päinvastoin, ylisuuret leikkaukset vain pahentavat tilannetta, kuten on nähty lähes kaikissa siihen lähteneissä maissa.

Hyvät toverit,

Suurin osa meistä on mukana kunnallispolitiikassa ja tiedämme, että kuntapalveluiden puolella tilanne on huolestuttava. Kuntien saamat valtionavut kasvavat hitaammin kuin kuntien menot. Kuntien valtionosuuden kasvusta leikkautuu yli miljardi euroa hallituskauden loppuun menossa.

Vaikka meille on selvää, että kunnille pitäisi antaa enemmän valtionosuuksia, on hyvä huomata, että kuntapuolella on tapahtunut myös hyviä asioita. Peruskoulun luokkakokojen pienentämiseen on suunnattu lisärahoitusta ja vanhuspalvelulaki on lopulta saatu aikaan vuosien kamppailun jälkeen.

Julkisuudessa on puhuttu hyvin vähän jos ollenkaan siitä, että kunnallisverotuksesta on tehty jokaisessa nykyhallituksen budjetissa aiempaa progressiivisempaa.

Reilun tonnin kuukausituloilla elävä ihminen maksaa nyt puolet siitä verosta, kuin vielä neljä vuotta sitten. Parin tonnin kuukausituloillakaan kunnallisvero nousee harvassa kunnassa paljoa kymmenen prosentin yli ja yli kolmen tonnin tuloilla kunnallisveroa maksetaan keskimäärin vähän yli 15 prosenttia.

Hyvät toverit,

Todella suuria asioita ovat sote- ja kuntauudistukset. Niissä on kysymys pohjoismaisen hyvinvointivaltion ytimestä. Julkisesti tuotetuista peruspalveluista: päiväkodeista, kouluista, terveyskeskuksista, vanhuspalveluista ja kirjastoista.
Terveyspalveluiden tilanne Suomessa on täysin kestämätön, kun terveyspalveluiden ulkoistaminen leviää yhä suurempiin kuntiin. Jos mitään ei tehdä, ei tilanne ole kohta kenenkään hallinnassa, kun ylikansallinen terveysbisnes sanelee terveyspalveluiden järjestämisen. Jokaisella pitää olla oikeus laadukkaisiin julkisiin terveyspalveluihin riippumatta missä kunnassa ja missä päin Suomea asuu.

Me taistelemme yksityistämistä ja ulkoistamista vastaan. Riittävän isot terveydenhuollon järjestäjät pystyvät järjestämään palvelut itse. Nyt liian useat kunnat ovat joutuneet lääkäripulassa turvautumaan reppulääkärifirmoihin.

Myös kuntauudistus herättää meissä vasemmistolaisissa ristiriitaisia tunteita. Pienet kunnat eivät pysty tuottamaan itse palveluitaan, mutta isoissa kunnissa kuntalaiset kokevat vieraantuneensa lähidemokratiasta. Yhä useammilla seuduilla varakkaat ja pienituloiset eriytyvät omille alueilleen, kun osa kunnista ei ota vastuuta vuokra-asuntotuotannosta.
Tällaista kehitystä emme voi hyväksyä. Se vahvistaa luokkayhteiskuntaa, sen seurauksena on uhattuna koko hyvinvointivaltio, kun peruskoulusta lähtien ihmiset alkavat käyttää eri palveluita tulojensa perusteella.

Hyvät toverit,

Hallituksella oli kunnianhimoiset tavoitteet työttömyysprosentin laskemisesta ja työllisyysasteen nostamisesta. Pitkittynyt talouskriisi ja taantuma ovat kääntäneet työttömyysluvut taas nousuun.

Tässä tilanteessa tarvitaan täsmäelvytystä. Kun vienti ei vedä talouskriisistä johtuen, pitää kotimaassa luoda uutta työtä. Meillä on esimerkiksi valtava korjausvelka homekouluissa, joita nyt taantuman aikaan kannattaa laittaa kuntoon.

Vasemmiston keskeisiä tavoitteita hallitustyössä on ollut nuorten yhteiskuntatakuun läpivieminen. Nuorisotyöttömyys on kääntynyt kasvuun, joten voi olla että suunnitellut resurssit eivät riitä. Syksyn budjettiriihessä on oikea väliarvioinnin paikka, riittävätkö nuorisotakuuseen osoitetut varat.

Toinen hallituksen iso ja tärkeä projekti on harmaan talouden vastainen työ. Esimerkiksi yritysten korkovähennysten avulla suorittamaa veronkiertoa estetään siten, että verotuloja kertyy vuosittain 70 miljoonaa aiempaa enemmän. Rakennuksilla, jossa harmaa talous on rehottanut valtoimenaan, otettiin käyttöön veronumerot.

Paljon on kuitenkin vielä tehtävää, jotta laajamittainen harmaa talous saadaan kitkettyä ja yritystoiminta Suomessa kestävälle pohjalle. Tarvitaan mm. vahva tilaajavastuulaki, mutta harmaata taloutta ei ole vain rakennuksilla, palvelualoilla ja teollisuudessa. Suuret kalat uivat finanssialan harmaassa taloudessa.

Hyvät ystävät ja toverit,

Työläisillä on paljon ystäviä puheissa, mutta vähemmän silloin, kun siirrytään tekoihin.

Julkisuudessa Perussuomalaiset esiintyvät työväenpuolueena, mutta heidän politiikkansa on monilta osin suunnattu suoraan työtä tekeviä vastaan.

Perussuomalaisten malli nuorisotakuusta on pakkotyö. Kolme neljästä heidän kansanedustajistaan on allekirjoittanut aloitteen, jossa nuoret tekisivät töitä yrityksissä kokonaan ilman palkkaa.

Perussuomalaisten kansanedustajat ovat lisäksi vaatineet lakko-oikeuden rajoittamista, irtisanomissuojan heikentämistä ja vastustaneet vuosilomalain parantamista.

Yksi osoitus tyhjien iskulauseiden ja todellisten, punnittujen esitysten erosta on Vasemmiston telakkatyöryhmän toimenpidepaketti. Se sisältää 29 konkreettista kohtaa, joilla laivanrakennusteollisuuden toimintaedellytykset voidaan Suomessa turvata.

Julkisuudessa työläisten asian ajaminen on esitetty jonkinlaisena mieskysymyksenä. Tällaista ajattelua Vasemmisto ei hyväksy. Vasemmisto on työväenpuolue, joka puolustaa työtä tekeviä miehiä ja työtä tekeviä naisia tasavertaisesti. Me puolustamme myös työttömiä, opiskelijoita, eläkeläisiä ja pienyrittäjiä.

Hyvät toverit,

Hallitustyössä on edessä vielä monia kamppailuja, joissa tarvitaan vahvaa Vasemmistoa.

Yksi tällainen on esimerkiksi tutkimuslaitoksille suunnitellut leikkaukset. Kehysriiheen tuodut leikkaukset ovat kohtuuttomia. On hyvä, että hallitus on yhdessä sopinut asian jatkokäsittelystä kaikessa rauhassa, ettei tehdä hätäillen pahimmillaan peruuttamattomia virheitä.

Vielä on liian aikaista arvioida hallituksen suurten yhteisten hankkeiden onnistumista. Kunta- ja sote-uudistus, harmaan talouden vastainen työ ja nuorisotakuu ovat kaikki vielä kesken.

Hyvät toverit,

Vaikka työskentely hallituksessa ja eduskunnassa sekä kunnanvaltuustoissa vie meiltä suuren ajan ja huomion, pitää samalla katsoa jo tulevaisuuteen. Tulevalla puoluekokouskaudella käydään kahdet vaalit, ensin palaamme europarlamenttiin ja sitten vahvistamme asemaamme eduskunnassa.

Tämä vaatii meiltä hyvää yhteishenkeä, yhdessä tekemistä ja toinen toistemme kehumista. Viime vaalit ovat osoittaneet, että olemme parhaiten pärjänneet niillä alueilla, joissa kaikki ovat tehneet työtä yhteisten tavoitteiden eteen.

Eurovaaleissa on aivan toisenlainen virinä kuin viisi vuotta sitten. Ympäri Suomea suunnitellaan jo nyt eurovaalikampanjoita ja mukaan on ilmoittautunut joukko erinomaisia ehdokkaita. On äärimmäisen tärkeää, että otamme takaisin paikan europarlamentissa ja taistelemme toisestakin paikasta.

Eurovaalit ovat myös hyvä ponnahduslauta kohti eduskuntavaaleja. Vasemmistolla ei ole varaa ostaa Helsingin Sanomien etusivuja puoluetukimiljoonilla. Aidon työväenpuolueen vastaus on sen sijaan jatkuva työ ihmisten parissa. Me emme ilmesty lähiöihin, ostoskeskuksiin ja toreille vain muutamaa viikkoa ennen vaaleja vaan meidän pitää olla jatkuvasti läsnä.
Meidän potentiaalimme äänestäjien keskuudessa on kasvanut. Tämä potentiaali konkretisoituu ääniksi niin europarlamentti- kuin eduskuntavaaleissakin kovalla työllä, entistä paremmalla järjestökoneella ja hyvällä yhteishengellä.

Hyvät toverit, me muutamme yhteiskuntaa ja maailmaa, kunhan vain uskomme itseemme. Hyvää puoluekokousta.