Hallitus päätti leikata kaikkein heikoimmilta

Vasemmistolla oli viime eduskuntavaaleissa kaksi keskeistä teemaa, tuloeroja pitää kaventaa ja perusturvaa parantaa. Hallitusneuvottelujen yhteydessä onnistuimme näissä keskeisissä tavoitteissamme. Peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen tehtiin 100 euron tasokorotus ja toimeentulotuki nousi kaikilla vähintään 25 euroa. Opintotuki sidottiin viimeisenä perusturvaetuutena indeksiin.

Samaan aikaan pienituloisten verotusta kevennettiin nostamalla perusvähennystä ja työtulovähennystä. Pääomatuloverotuksen korottaminen ja suurimpiin tuloihin säädetty solidaarisuusvero kiristi hyvätuloisten verotusta.

Näiden päätösten tulokset näkyvät Tilastokeskuksen tuoreissa tulonjakotilastoissa. Vuonna 2012 köyhyys on vähentynyt kaikissa ikäryhmissä ja yhteensä 63 000 ihmistä nousi köyhyysrajan yläpuolelle. Samaan aikaan tuloerot kaventuivat pienituloisten tulojen lisääntyessä ja suurituloisten verotuksen kiristyessä.

Seuraavissa budjeteissa eurooppalaisesti vertailtuna merkittävä tarina jatkui. Vaikka jouduimme nielemään mm. arvonlisäveron korotuksen ja yhteisöveron laskun, tuloerot kaventuivat hiukan ja perusturvasta ei leikattu. Saimme pieniä, mutta yksittäisille ihmisille suuria, parannuksia aikaan. Esimerkiksi työmarkkinatuen tarveharkinta poistui.

*

Alkuviikosta käydyssä kehysriihessä hallitus muutti kuitenkin tarinaa. Verotus on kokonaisuudessaan hivenen tuloeroja kaventava, mutta leikkaukset lapsilisiin ja lääkkeiden Kela-korvauksiin vetävät tuloerovaikutuksen lähelle nollaa, joko hiukan tuloeroja kaventaviksi tai sitten hivenen tuloeroja lisääviksi.

Kehysriihessä hallitus teki myös periaatteellisesti suuren muutoksen aikaisempaan linjaan. Kaikkein pienituloisimpien asemaa heikennetään. Työttömiltä, eläkeläisiltä ja opiskelijoilta leikataan indeksistä iso osa pois. Tämä tarkoittaa sitä, että hintojen nousua ei korvata täysimääräisesti etuisuuksissa eli perusturvaa leikataan. Kun päälle tulee vielä lapsilisän leikkaukset, erityisesti pienituloiset perheet joutuvat nyt maksamaan kovan hinnan. Eikö 1990-luvun lamasta ole opittu?

Leikkauksia tehdään huomattavasti enemmän kuin veronkorotuksia. Jos muilla puolueilla olisi ollut halua puolustaa perusturvaa, olisi se voitu tehdä korottamalla hivenen enemmän suurituloisten veroja. Myös kaikkein sairaimmilta leikataan, kun lääkkeisiin tulee 50 euron omavastuuosuus.

Olen sanonut alusta asti, että hallituksessa kannattaa olla mukana ja päätöksiä kannattaa selittää, jos ne pystyy selittämään itselleen. Minä en pysty selittämään, miksi köyhimmiltä leikataan, mutta samaan aikaan veroja korotetaan vähemmän kuin tehdään leikkauksia.

Jos ynnää yhteen ison joukon erilaisia kehysriihen päätöksiä, huomaa että nimenomaan lapset ja lapsiperheet joutuvat kantamaan ison osan kehysriihen sopeutuspäätöksistä. Yksittäisinä päätöksinä ne eivät ole dramaattisia, mutta kun laskee yhteen vaikkapa lapsilisän leikkaamisen, polttoaineverotuksen korotuksen ja työmatkavähennyksen leikkaamisen, liian moni leikkaus kohdistuu samaan tavalliseen työssäkäyvään lapsiperheeseen.

Liikenneministeri Merja Kyllönen siivosi lähes kolme vuotta edellisen hallituksen jäljiltä liikennerahoja. Tehtiin historiallinen päätös. Ensimmäistä kertaa investoidaan enemmän raiteisiin kuin teihin. Myös perustienpidon rahoihin oltiin saamassa viimeinen korotus. Tämä työ pyyhittiin yli tässä kehyksessä, kun tiemäärärahoista leikattiin pois 100 miljoonaa euroa pysyvästi.

Sanoin ennen kehysriihtä ja kehysriihen jokaisessa vaiheessa, että meille ei esimerkiksi perusturvaindeksin jäädyttäminen käy. Se päätettiin kuitenkin tehdä. Kun muiden hallituspuolueiden puheenjohtajat ilmoittivat suosittelevansa kehysbudjetin hyväksymistä omille eduskuntaryhmilleen, ilmoitin etten voi suositella sitä. Sanoin käyväni siitä keskustelun eduskuntaryhmässä. Keskustelussa totesimme yksimielisesti, ettemme voi hyväksyä neuvottelutulosta, joka sotii meidän keskeisiä periaatteitamme vastaan.

*

Vaikka emme voineet hyväksyä kehysbudjettia, on siellä paljon hyvääkin. Solidaarisuusveron alarajaa laskettiin ja se päätettiin säätää jatkumaan vuoteen 2018. Pääomatuloverotuksen ylempää luokka nostettiin prosenttiyksiköllä ja ylemmän pääomatuloveroluokan alarajaa laskettiin.

Pitkäaikainen tavoitteemme toimeentulotuen perusosan maksamisen siirtämisestä Kelalle toteutuu kehyspäätösten myötä. Arvonlisäveroa ei nostettu eikä alempia arvonlisäverokantoja poistettu. Yrityksille suunnattuja ympäristöhaitallisia tukia leikattiin, tosin yritystukien leikkaaminen jäi kovin pieneksi. Mieluummin leikattiin köyhiltä kuin yrityksiltä.

Opintotuesta vastaavana ministerinä taistelin lähes kolme vuotta sitä vastaan, että opintotukea ei muutettu lainaksi ja lukukausimaksuja ei tuotu suomalaiseen koulutusjärjestelmään. Siitä voi olla ylpeä, että tässä taistelussa onnistuin myös kehysriihessä.

Jos yhden todella konkreettisen saavutuksen voi nimetä ministerikaudeltani, on se olympiastadionin perusparannus. Neuvottelin melkein vuoden ja lopulta sain päätöksen aikaan. Olympiastadionin perusparannukselle löytyi rahoitus ja hanke vapautetaan arvonlisäverosta, mikä oli Helsingin kaupungin osallistumisen ehto. Tässä kehyksessä kasvupaketista varattiin 80 miljoonaa euroa olympiastadionille, joten sain sen hankkeen maaliin aivan kalkkiviivoilla.

Neuvotteluissa kannatti olla siis mukana viimeiseen asti, vaikka lopputulosta emme voineet hyväksyä.

*

Tämä teksti on kehysriihen jälkeisenä yönä kirjoitettu pieni raapaisu hallitustyöstä ja kehysbudjetista.

Pystyin kulttuuri- ja urheiluministerinä uudistamaan paljon. Kulttuurin puolella annettiin entistä enemmän huomiota aikaisemmin marginaaliin jääneille taiteen-aloille. Lapsiin ja nuoriin panostettiin, kynnyksiä osallistua kulttuuriin madallettiin.

Liikunnassa ja urheilussa tehtiin merkittävä suunnanmuutos. Rahaa ohjattiin entistä enemmän ruohonjuuritasolle, pois paisuneesta hallinnosta. Lasten ja nuorten harrastuskulujen kasvua lähdettiin leikkaamaan. Seuratuen määrä kasvaa tänä vuonna jo viiteen miljoonaan euroon, kun aloittaessani tuki oli alle kaksi miljoonaa euroa.

Nämä ovat toivottavasti alku muutokselle, joka näkyy vielä pitkään kulttuuri- ja liikuntapolitiikassa. Toivottavasti seuraava kulttuuri- ja urheiluministeri jatkaa näillä askelmerkeillä.

Voin olla ylpeä siitä työstä, jota minä, Merja ja koko Vasemmisto teki hallituksessa. Valitettavasti työ jäi kesken. Edes politiikassa periaatteet eivät ole myytävissä.