Isäntämaasopimus eduskunnan käsiteltäväksi

Tällä viikolla eduskunnassa käsiteltiin ensi vuoden budjettia. Indeksileikkaukset eläkeläisiltä, työttömiltä ja opiskelijoilta, lapsilisäleikkaukset ja monet muut tavallisille ihmisille tärkeät asiat jäivät kokonaan julkisuudessa varjoon, kun elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) päätti tuoda ydinvoima-asian juuri budjettiviikolla valtioneuvostoon.

Ydinvoiman ja budjetin myötä julkinen keskustelu kolmannesta suuresta asiasta, Naton isäntämaasopimuksesta, on myös kadonnut julkisuudesta kokonaan. Osittain tähän vaikuttaa toki se, että Vasemmistoa lukuunottamatta kaikki muut eduskuntapuolueet hyväksyvät sen. Viimeksi eilen perjantaina perussuomalaisten kärkipoliitikko Jussi Halla-aho liputti vahvasti Naton puolesta.

Suomen liittyminen Naton isäntämaasopimukseen tällaisena tulenherkkänä aikana osoittaa Alexander Stubbin hallitukselta todella huonoa harkintaa. Natohaukat näkevät nyt tilaisuuden ajaa Suomea sotilasliiton syliin. Sopimukseen liittymisen ei voi tulkita olevan vain normaalia olemassa olevaa rauhankumppanuutta – nyt Suomesta lähtee maailmalle Natoa kosiskeleva viesti.

Sitä peruslähtökohtaa ei saa hämärtää, että Suomen turvallisuutta edistetään parhaiten sotilasliittojen ulkopuolella. Isäntämaasopimusta, joka koskee valmiutta vastaanottaa ulkomaalaisia joukkojen Suomeen, ei voi päättää hallituksen olankohautuksella.

Asian noustua esille eduskunnassa 2.9. ulkoministeri Erkki Tuomioja (sdp) lupasi, että asia voidaan tuoda laajempaan käsittelyyn. Missä käsittely viipyy? Ruotsissahan isäntämaasopimusta käsitellään eduskunnassa – vai eikö Suomessa demokratia ulotu Nato-asioihin?

Suomen ei missään tapauksessa tule lähteä mukaan Naton edustamaan asevarustelun ja vastakkainasettelun Eurooppaan. Kylmän sodan ahdistavaa ilmapiiriä ei varmasti kukaan kaipaa. Nyt Ukrainan kriisin varjolla asevarustelua Eurooppaan ajavat niin Nato, Vladimir Putinin Venäjä, kuin myös Suomen kenraalit ja oikeistopuolueiden haukat.

Asevarustelun sijaan Suomen tulisi nyt tukea niitä, joilla on kykyä rauhan vahvistamiseen. Sellaista kykyä on esimerkiksi YK:lla ja Etyjillä. Rauhaa voisi edistää myös Euroopan unioni, jos sen jäsenmaat vain pystyvät yhteisiin päätöksiin.

Venäjän toimet Krimillä ja Itä-Ukrainassa ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia ja ei millään tavalla hyväksyttäviä. Suomi ei voi hyväksyä sitä, että maiden rajoja muutetaan sotilaallisella voimalla.

Vasemmisto on jo pitkään kritisoinut laajemminkin Venäjän valtiojohdon harjoittamaa politiikkaa, niin Suomen mediassa kuin myös Venäjällä. Ihmisoikeudet ja sananvapaus ovat Venäjällä erittäin huonoilla kantimilla. Ministerinä tehdessäni virkamatkoja Venäjälle, tapasin aina myös ihmisoikeus- ja ympäristöjärjestöjen edustajia. Vielä silloin avoin ihmisoikeuksien puolustaminen Venäjällä aiheutti lähinnä kritiikkiä Suomessa.

Nyt monet niistä, jotka olivat hiljaa Venäjän ihmisoikeustilanteesta, ajavat Suomea Natoon Venäjä-korttia käyttäen. Samat ihmiset, jotka sanoivat ettei Venäjä saa vaikuttaa Suomen itsenäiseen päätöksentekoon.

Naton isäntämaasopimus on taas askel hivuttaa Suomea lähemmäksi Nato-jäsenyyttä. Siksi Naton isäntämaasopimus on tuotava eduskunnan suureen saliin keskusteltavaksi, kuten ulkoministeri Tuomioja syyskauden alussa lupasi.