Kuka kommentoi talouspolitiikkaa?

Mediassa talouspolitiikkaa kommentoivat entistä enemmän pankkien ja muun elinkeinoelämän ekonomistit. Sen sijaan tutkijoilta tai poliitikoilta kysytään entistä harvemmin analyysiä talouspolitiikasta. Median suosikiksi on viime aikoina noussut Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju.

Aki Kangasharju on varmasti mieluisa haastateltava, koska hänen arvionsa ovat yleensä negatiivisia ja talouspoliittiset suositukset tulevat kuin apteekin hyllyltä. Suositus tuntuu olevan aina sama joka tilanteessa, pitää leikata hyvinvointivaltiota.

Perjantai-iltana 10.10. tuli tieto siitä, että yksi kolmesta luottoluokituslaitoksista, Standard & Poor´s, oli laskenut Suomen luottoluokitusta yhden pykälän. Kangasharju arvioi heti tuoreeltaan, että Suomen lainakorot tulevat nousemaan ja siitä tulee lisälaskua valtiolle.

Samaan aikaan minä ja moni muu arvioimme, että luottoluokituksen laskulla ei ole juurikaan merkitystä Suomen lainakorkoihin. Ja itse asiassa lainakorot lähtivät laskuun luottoluokituksen pudottamisen jälkeen.

Viime perjantaina Kangasharju palasi jälleen uutisiin ja sanoi, että lainakorot ovat lähteneet nousuun, koska nyt lähestyy päivä, jolloin Suomi laskee liikkeelle uutta lainaa. Tänään oli se päivä.

Yleensä korkoja vertaillaan 10 vuoden obligaatioiden kautta. Suomen valtion 10 vuoden obligaatioiden korko oli 10.10. ennen tietoa luottoluokituksen laskusta 1,01 prosenttia. Tänään korko oli 1,04 prosenttia. Korko nousi siis ”peräti” 0,03 prosenttiyksikköä 10.10. ja 21.10. välisenä aikana.

Edellisen kerran Suomi otti samanlaista lainaa kuin tänään tammikuussa 2013. Kiinnostava kysymys on tietenkin se, kuinka paljon enemmän korkoa nyt maksetaan.

Tammikuussa 2013 AAA-Suomen lainakoroksi muodostui huutokaupassa 2,29 prosenttia. Tänään huutokaupassa AA+ -Suomen lainankoroksi muodostui 1,41 prosenttia. Suomi saa siis lainaa tällä hetkellä poikkeuksellisen matalalla korolla, huomattavasti alemmalla kuin AAA-maana.

Valtiovarainvaliokunnan julkisessa kuulemisessa professori Sixten Korkman totesi, että Suomen luottoluokituksen laskulla ei ole tuon taivaallista merkitystä. Kannattaisiko talouspoliittisessa keskustelussa kuunnella vähän laajemmin asiantuntijoita kuin nojautua vain muutamaan pahanilman lintuun?